Tarkastuslautakuntien vastuullisuusarviointi Suomen suurimmissa kaupungeissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkien tarkastuslautakuntien yhteiskuntavastuun arviointia Suomen väkiluvultaan suurimmissa kaupungeissa. Tarkastuslautakuntien tehtävänä on kuntalain mukaan tarkastella esimerkiksi kuntien toiminnan taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, ja kunnat esittävät tarkastushavaintonsa vuosittaisissa kuntien arviointikertomuksissa. Kuntien arviointikertomusten sisältöön ei ole tiukkoja muotovaatimuksia ja tämän takia arviointikertomukset voivat vaihdella sisällöllisesti eri kuntien välillä. Toisaalta yhteiskunnan muuttuessa yritysten ja julkisen sektorin tulee entistä enemmän huomioida vastuullisuuskysymykset toiminnassaan. Siksi esimerkiksi pelkästään taloudellisesti menestyvä organisaatio ei välttämättä kerro organisaation vaikutuksista ympäristöön, asiakkaisiin tai ihmisoikeuksiin. Tässä tutkimuksessa yhdistetään tarkastuslautakuntien arviointityö osaksi vastuullisuustutkimusta ja tarkastellaan tarkastuslautakuntien yhteiskuntavastuullisuuden arviointia.

Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymyksiin ”millä tavalla yhteiskuntavastuullisuus ilmenee arviointikertomuksissa”, ja ”miten tarkastuslautakunta reagoi vastuullisuuskysymyksiin arviointikertomuksissa?” Tutkimuksessa analysoitiin kuuden suurimman kaupungin arviointikertomuksia kolmen vuoden ajalta, jolloin tarkasteltavia arviointikertomuksia oli yhteensä 18. Nämä arviointikertomukset muodostavat tutkimuksen aineiston. Tutkimuksessa tehtiin empiirinen katsaus ja analyysi tehtiin kvalitatiivisesti dokumenttianalyysiä hyödyntäen.

Tutkimuksen perusteella kaupunkien tarkastuslautakunnat ovat ottaneet yhteiskuntavastuullisuuden osaksi arviointityötä, sillä jokaisessa kaupungissa arviointiin yhteiskuntavastuun osa-alueita monipuolisesti. Arviointikertomuksista voidaan todeta, että tarkastuslautakuntien vastuullisuuden arvioinneissa painottuvat kaupunkilähtöisyys, kustannusten hillintä ja hallinnon raportointi. Samalla tarkastuslautakunnat painottavat kaupungin jatkuvaa kehittämistä vastuullisuuskysymykset huomioiden.

Tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että tarkastuslautakunnan yhteiskuntavastuun arvioinnissa ei ole suuria kaupunkikohtaisia eroja, mutta arvioinneissa painottuvat kunkin kaupungin ominaispiirteet, kuten paikalliset sidosryhmät. Toisaalta tarkastuslautakuntaa voidaan pitää toimielimenä, joka ottaa huomioon myös laajasti yhteiskuntavastuun osa-alueet osana lakisääteistä toiminnan ja talouden arviointia. Tarkastuslautakuntaa voidaan näin ollen pitää toimielimenä, joka antaa paikallishallinnolle vastuullisuuteen liittyviä kehitysehdotuksia