Brexit ja totuuden jälkeinen aika: Valeuutisointi ja sosiaalinen jakautuminen Britannian EU-kansanäänestyksessä

Abstract

Britanniassa järjestettiin vuonna 2016 kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä, joka päättyi eroon äänin 52–48. Kansanäänestyksen yllättävä tulos ajoi tarkastelemaan tarkemmin eroon johtaneita syitä ja kampanjan aikana käytettyjä keinoja äänestäjien vakuuttamiseksi. Tämän tutkielman tarkoituksena on pyrkiä analysoimaan valheellisten tai vääristeltyjen kampanjaväitteiden mahdollista vaikutusta eri väestöryhmiin ja äänestyksen lopputulokseen.

Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat. Miten tietyt sosiodemografiset tekijät vaikuttivat äänestämiseen? Voidaanko havaita selkeitä väestöryhmiä joiden sosiodemografiset tekijät viittaisivat EU-kielteisyyteen ja valeuutisointiin uskomiseen? Korreloiko EU-vastaisen tai EU-myönteisen median seuraaminen äänestyspäätöksen kanssa? Voidaanko valeuutisoinnin arvioida vaikuttaneen kansanäänestyksen lopputulokseen? Tapausesimerkkinä sosiaalisessa mediassa tapahtuneesta valeuutisoinnista käytetään Cambridge Analyticaa. Tutkielmassa pyritään siis analysoimaan kampanjoinnin aikana esiintyneen valeuutisoinnin ja erilaisten sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä äänestyspäätökseen. Tutkimuksen primaariaineisto koostuu tutkimus- ja data-analyysiyhtiö YouGovin tuottamasta kyselyaineistosta ja tutkimusmenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi.

Kansanäänestys osoitti brittien jakautuneen kansana niin, että eron puolesta äänestivät erityisesti vanhemmat heikommin koulutetut Lontoon ulkopuolella asuvat äänestäjät. Nuorista kaupungeissa asuvista korkeasti koulutetuista suhteellisesti useampi äänesti eroa vastaan. Suhtautuminen valeuutisissakin esiintyneisiin ja eron puolesta kampanjoineiden tärkeimpiin teemoihin, kuten maahanmuuttoon ja Britannian suvereeniuteen vaikutti olennaisesti äänestyspäätökseen.

Vanhempien ikäryhmien voidaan arvioida seuranneen kampanjointia enemmän perinteisen median kautta, kun taas nuorempien sosiaalisen median kautta. Niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa eron puolella ollut kampanja sai enemmän näkyvyyttä ja julkaisuja kuin eroa vastaan ollut kampanja. Loppupäätelminä voidaan arvioida aktiivisen erokampanjan ja sosiaalisessa mediassa esiintyneen valeuutisoinnin mahdollisesti vaikuttaneen erityisesti niihin väestöryhmiin, jotka olivat epävarmempia äänestyspäätöksestään ja seurasivat paljon sosiaalista mediaa. Näitä olivat muun muassa nuoret heikommin koulutetut Lontoon ulkopuolisilla alueilla asuvat britit. Eron puolesta kampanjoineet onnistuivat luomaan EU-kielteisen ilmapiirin, joka varmasti vahvisti jo päätöksensä tehneiden kantaa sekä tavoitti äänestyspäätöksestään epävarmoja äänestäjiä onnistuen mahdollisesti aktivoimaan heitä. Valeuutisoinnin vaikutus kansanäänestykseen on vaikeasti mitattavissa, mutta sen voidaan arvioida olleen yksi kansalaisten äänestyspäätökseen ja sitä kautta Britannian EU-kansanäänestyksen lopputulokseen vaikuttaneista tekijöistä.