Jännitteistä uutisointia jännitteisistä tilanteista - Itsenäisyyspäivän 2019 mielenosoitusten uutisointi suomalaisissa valtamedioissa
Hyyti, Laura (2020)
Hyyti, Laura
2020
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Journalism and Communication, Bachelor of Social Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006226185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006226185
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan millaisia representaatioita itsenäisyyspäivän mielenosoituksista ja niiden osallistujista suomalaisissa valtamedioissa esitetään. Tavoitteena on analysoida minkälaisia ääniä ja rooleja mielenosoittajat eri medioissa saavat, millaisia kuvallisia representaatioita mielenosoituksesta esitetään ja millaisen vaikutelman kuvajournalistinen kerronta rakentaa mielenosoituksesta ja mielenosoittajista, sekä mielenosoittamisesta demokraattisena vaikutuskeinona.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu iltasanomien, Yleisradion ja Helsingin sanomien verkkouutisoinneista aikavälillä 4.-7.12.2019. Kyseiset verkkomediat olivat tutkimuksen ajankohtana laajalevikkisimpiä suomalaisia verkkouutisten tuottajia. Aineiston analyysissa käytettiin menetelmänä sisällönanalyysia, jonka lähtökohtana oli representaatio ymmärrettynä esityksenä. Tarkemman analyysin kohteena ovat 6.12.2019 uutisointi, etenkin mielenosoitusten päivittyvät hetki hetkeltä -seurannat multimodaalisina representaatioina.
Keskeisenä teoriana käytän teoriaa representaatiosta ymmärrettynä esityksenä. Osin kvalitatiivisin ja osin kvantitatiivisin menetelmin tarkastelen multimodaalisia representaatioita konstruktivistisesti. Tavat, joilla journalistisesti esitämme tietyt asiat, paitsi heijastavat, myös luovat todellisuuttamme, ja rakentavat niin mielikuviamme, kuin ajatusmaailmaammekin.
Tutkielmassa todetaan suomalaisen mielenosoitusuutisoinnin noudattavan yleisiä mielenosoitusuutisoinnin suuntaviivoja itsenäisyyspäivän 6.12.2019 uutisointien rajatun otannan perusteella. Äänien määrä oli suppea, ja uutisointi lepäsi mielenosoitusuutisoinnille tyypillisesti lähinnä poliisitiedotteiden ja virkavallan lausuntojen varassa. Myös selostava toimittajaääni oli yleinen valinta tapahtumien kulun uutisoinnissa. Uutisointi ja kuvasto oli tyypillisesti episodista, ja jännitteisimmät tilanteet päätyivät otsikoihin.
Mielenosoittajat esitettiin useimmiten tyypillisesti kulkueissa kylttejä kantavana massana, eräänlaisina niskuroijina, mutta multimodaalisissa representaatioissa mielenosoittajille annettuja rooleja myös tunnuttiin laajentavan totutuista mielenosoittajille annetuista rooleista tavallisiin kansalaisiin. Mielenosoittajien viesti jäi mielenosoitusuutisoinnille tyypillisesti tapahtumien varjoon. Määrittelyvaltaa ei juurikaan luovutettu mielenosoittajille itselleen, vaan esimerkiksi toimittajaäänelle tai auktoriteettia omaavalle taholle.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu iltasanomien, Yleisradion ja Helsingin sanomien verkkouutisoinneista aikavälillä 4.-7.12.2019. Kyseiset verkkomediat olivat tutkimuksen ajankohtana laajalevikkisimpiä suomalaisia verkkouutisten tuottajia. Aineiston analyysissa käytettiin menetelmänä sisällönanalyysia, jonka lähtökohtana oli representaatio ymmärrettynä esityksenä. Tarkemman analyysin kohteena ovat 6.12.2019 uutisointi, etenkin mielenosoitusten päivittyvät hetki hetkeltä -seurannat multimodaalisina representaatioina.
Keskeisenä teoriana käytän teoriaa representaatiosta ymmärrettynä esityksenä. Osin kvalitatiivisin ja osin kvantitatiivisin menetelmin tarkastelen multimodaalisia representaatioita konstruktivistisesti. Tavat, joilla journalistisesti esitämme tietyt asiat, paitsi heijastavat, myös luovat todellisuuttamme, ja rakentavat niin mielikuviamme, kuin ajatusmaailmaammekin.
Tutkielmassa todetaan suomalaisen mielenosoitusuutisoinnin noudattavan yleisiä mielenosoitusuutisoinnin suuntaviivoja itsenäisyyspäivän 6.12.2019 uutisointien rajatun otannan perusteella. Äänien määrä oli suppea, ja uutisointi lepäsi mielenosoitusuutisoinnille tyypillisesti lähinnä poliisitiedotteiden ja virkavallan lausuntojen varassa. Myös selostava toimittajaääni oli yleinen valinta tapahtumien kulun uutisoinnissa. Uutisointi ja kuvasto oli tyypillisesti episodista, ja jännitteisimmät tilanteet päätyivät otsikoihin.
Mielenosoittajat esitettiin useimmiten tyypillisesti kulkueissa kylttejä kantavana massana, eräänlaisina niskuroijina, mutta multimodaalisissa representaatioissa mielenosoittajille annettuja rooleja myös tunnuttiin laajentavan totutuista mielenosoittajille annetuista rooleista tavallisiin kansalaisiin. Mielenosoittajien viesti jäi mielenosoitusuutisoinnille tyypillisesti tapahtumien varjoon. Määrittelyvaltaa ei juurikaan luovutettu mielenosoittajille itselleen, vaan esimerkiksi toimittajaäänelle tai auktoriteettia omaavalle taholle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8695]