Vieraantuminen ja vapaus: neljä tulkintaa Karl Marxin varhaiskaudelta

Abstract

Tutkielma käsittelee Sean Sayersin, Herber Marcusen, Erich Frommin ja Istvan Meszarosin vieraantumiskäsityksiä ja vapauskäsityksiä tulkiten Karl Marxin vuosien 1843-1846 teoksia. Sayersin mielestä Marx ei kovin johdonmukaisesti kannata vieraantuneen työn kuuluvan vain kapitalismiin. Vieraantumisen myötä ihmisen vapaus vähenee, sillä ihmisen mahdollisuudet toimia lajiolemuksensa mukaisesti vähenevät. Toisaalta kapitalismin yksityisomaisuuden myötä ihmisellä on yksilöllisempi vapaa tahto. Tämä edellyttää oikeutta perusomaisuuteen. Fromm käsittelee vieraantumista eksistentialismin hengessä, minkä vuoksi hän keskittyy ihmisyyden ja yksilöllisyyden puolustamiseen. Sayersin sanoin eksistentialistina Fromm pohtii psykologista ja henkistä vieraantumista. Frommille vieraantuminen merkitsee eksistenssin ja olemisen välistä ristiriitaa. Fromm tarkastelee vieraantumista idoleiden kautta, jolloin asialle tai esineelle luovutetaan omia voimia. Meszaros tarkastelee vapautta kolmella tavalla. Ensinnäkin vapaus voi olla positiivista eli ihmisen ja luonnon välistä tai negatiivista eli ihmisen ja ihmisen välistä. Toiseksi vapaus kohdistuu aina johonkin. Kolmanneksi omaisuussuhteet vaikuttavat vapauden määrään, mutta Meszaros ei näe oikeutta perusomaisuuteen relevantiksi. Kaikkien vapauden lajien välillä vallitsee dialektinen vastavuoroisuus: yhden lisääntyminen vaikuttaa kahteen muuhun. Marcuse tarkastelee eksistentialismin ja humanismin kautta Marxin vieraantumiskäsityksiä: Marx puolustaa ihmisyyttä ja ihmisen eksistenssiä, jotka kapitalismissa joutuvat ahtaalle. Marcuse näkee ihmisen olevan objektiivinen olento, joka tarvitsee objektiivista maailmaa, esineitä, olemuksensa vuoksi. Negatiivisessa objektifikaatiossa ihminen menettää objektin, mutta positiivinen objektifikaatio auttaa ihmistä realisoimaan itseään. Marcuse kannattaa dialektista käsitystä vapaudesta, jossa vapauden rajoitukset distressi eli kielteinen stressi ja tarvitsevuus ovat edellytyksiä vapaudelle, sen sijaan että olisivat vapauden vastakohtana.