Miten saamme heidät kotoutumaan?

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella eri kuntien tapoja ja toimia maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kotouttamistoimien tavoitteena on saada muuttaja kotoutumaan ja tuntemaan itsensä osaksi yhteiskuntaa. Valtion kotouttamisohjelma ja kotouttamislaki antavat raamit kotouttamistoimien järjestämiselle, mutta niiden toteuttamisessa ja järjestämistavoissa voi olla hyvinkin paljon eroja kuntien välillä. Valtion kotouttamisohjelman lisäksi teoreettista taustaa tutkimus sai kahdesta eri muuttoliiketeoriasta: neoklassisesta muuttoliiketeoriasta ja inhimillisen pääoman teoriasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui seitsemän kunnan antamista vastauksista, joissa ker-rottiin heidän toimistaan ja palveluistaan maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi. Tutkimukseen osallistuneet kunnat olivat Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta ja Ylöjärvi sekä kolme anonyyminä pidettyä kuntaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen etenemiseen ja kyselyiden määrään vaikutti tutkimuksen teon ajankohtana vallinnut koronaviruspandemia. Tutkimuksen luotettavuutta kuitenkin lisäsi vastaajien antamat laajat ja monipuoliset vastaukset, jotka tulivat hyvin erilaisista kunnista. Tutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että kuntien kotouttamispalveluiden raamit muodostuvat valtion kotouttamisohjelmasta. Näiden lisäksi kunnissa järjestettiin erilaisia kotouttamispalveluita resursseista ja maahanmuuttajien määrästä riippuen. Suurimmat erot palveluiden tarjonnassa oli väkiluvultaan isojen ja pienien kuntien välillä. Monella paikkakunnalla maahanmuuttajat ovat erittäin tärkeä osa kulttuuria, taloutta ja tietotaidon lisäämistä. Pitovoima sekä vetovoima maahanmuuttajien viihtyvyyden kannalta oli tärkeä kehittämisen kohde monessa kunnassa. Maahanmuuttajien sijoittuminen riippui pitkälti siitä, olivatko he tulleet työn perässä, perhesyistä vai opintojen vuoksi. Maahanmuuton taustasyyt usein myös näkyivät siinä, millainen koulutus ja työllisyys heillä oli entuudestaan. Aikaisemmat tutkimukset maahanmuuttoon liittyvistä ilmiöistä tukivat tästä tutkimuksesta saatuja vastauksia. Tilastokeskuksen tekemät mittaukset maahanmuuttajien työllisyysasteesta ja Suomessa olevista suurimmista kansalaisuusryhmistä sekä erityistutkijoiden ja Maahanmuuttoviraston tekemät lauselmat kuvastivat hyvin tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia. Vastauksista oli selvästi havaittavissa myös se, että monessa kunnassa seurataan valtion kotouttamisohjelman ajanjaksoa. Tämä näkyi kuntien maahanmuuttostrategioiden jaksottamisesta lähes samoille vuosille kuin valtion kotouttamisohjelma. Tulosten myötä voidaan nähdä, miten kotouttamistoimien järjestäminen, kehittäminen ja laajuus näkyvät eri tavoin eri kunnissa.