"Mistä sä tuut, landespede" - tilan representaatiot suomiräpissä
Roine, Rebekka (2020)
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-07-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006166117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006166117
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee tilan representaatioita suomiräpissä. Keskiössä on sosiaalisten rajojen luominen, ryhmä- ja yksilöidentiteetit sekä miten yhdysvaltalaiset tilan representaatiot näkyvät suomenkielisessä räpissä. Aineistona on Jodarokin (sisältäen myös Aivovuodon ja Kemmurun), Gasellien, Iben sekä Gettomasan tuotannot läpi urien, rajoittuen vuoden 2019 loppuun. Tutkimus sijoittuu aluetieteeseen sekä yhteiskunta- ja kulttuurimaantieteeseen. Analyysissä aineisto-otteet esitetään kirjallisessa muodossa, jonka lisäksi auditiivisiin aineistoihin pääsee käsiksi liitteessä 2 esitetyn aineistokoonnin kautta.
Tutkimusaineisto sisältää tutkittujen yhtyeiden tai artistien Spotifystä löytyvät tuotannot. Spotify musiikin kuuntelutapana tuo musiikkia yhä laajemman yleisön kuunneltavaksi, mutta samalla rajaa aineistoa, sillä kaikki tuotanto ei ole Spotifyssä.
Tutkimuksessa esitellään viisi päädiskurssia: edustusdiskurssi, kotidiskurssi, sosiaalisuusdiskurssi, vierausdiskurssi ja liikkumisen diskurssi. Näiden lisäksi jokaisessa on täsmentäviä aladiskursseja.
Diskurssit ovat tuloksia erilaisista tilan representaatioista. Niiden lisäksi tuloksena on yhdysvaltalaisessa räpissä esiintyvän tilasta puhumisen tavan näkyminen suomenkielisessä räpissä toistuvasti. Toisaalta eroavaisuuksia on etenkin naisista puhumisen tavoissa. Suomenkielinen rap on postkolonialistista, sillä jo sen olemassaolo lainaa kulttuurista, jossa se ei ole alun perin syntynyt. Aineistossa käsitellyt teemat vahvistavat postkolonialismin näkymistä.
Tutkimukseen valittu aineisto vei tutkimusta tiettyyn suuntaan, erilaisella aineistonvalinnalla voisikin saada poikkeavia tutkimustuloksia. Erilaiset menetelmävalinnat myös saattaisivat vaikuttaa tulokseen. Tämän tyyppinen tutkimus on aina myös tulkinnallista, sillä taide itsessään on tulkinnallista, tutkijaa vaihtamalla myös näkemys aineistosta vaihtuisi. Aihetta voisikin tutkia lisää monesta näkökulmasta ja monen kaltaisella aineistolla, tässä tutkimuksessa on esiteltynä vain yksi tapa ja yhdet tulokset.
Tutkimusaineisto sisältää tutkittujen yhtyeiden tai artistien Spotifystä löytyvät tuotannot. Spotify musiikin kuuntelutapana tuo musiikkia yhä laajemman yleisön kuunneltavaksi, mutta samalla rajaa aineistoa, sillä kaikki tuotanto ei ole Spotifyssä.
Tutkimuksessa esitellään viisi päädiskurssia: edustusdiskurssi, kotidiskurssi, sosiaalisuusdiskurssi, vierausdiskurssi ja liikkumisen diskurssi. Näiden lisäksi jokaisessa on täsmentäviä aladiskursseja.
Diskurssit ovat tuloksia erilaisista tilan representaatioista. Niiden lisäksi tuloksena on yhdysvaltalaisessa räpissä esiintyvän tilasta puhumisen tavan näkyminen suomenkielisessä räpissä toistuvasti. Toisaalta eroavaisuuksia on etenkin naisista puhumisen tavoissa. Suomenkielinen rap on postkolonialistista, sillä jo sen olemassaolo lainaa kulttuurista, jossa se ei ole alun perin syntynyt. Aineistossa käsitellyt teemat vahvistavat postkolonialismin näkymistä.
Tutkimukseen valittu aineisto vei tutkimusta tiettyyn suuntaan, erilaisella aineistonvalinnalla voisikin saada poikkeavia tutkimustuloksia. Erilaiset menetelmävalinnat myös saattaisivat vaikuttaa tulokseen. Tämän tyyppinen tutkimus on aina myös tulkinnallista, sillä taide itsessään on tulkinnallista, tutkijaa vaihtamalla myös näkemys aineistosta vaihtuisi. Aihetta voisikin tutkia lisää monesta näkökulmasta ja monen kaltaisella aineistolla, tässä tutkimuksessa on esiteltynä vain yksi tapa ja yhdet tulokset.