Käytettävyyden vaikutus ohjelmistotuotteen elinkaaren kustannuksiin: systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Pajula, Annika (2020)
Pajula, Annika
2020
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Degree Programme in Computing and Electrical Engineering, BSc (Tech)
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006176140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006176140
Tiivistelmä
Digitalisoituneessa maailmassa ohjelmistojen käytettävyys on erityisen tärkeää. Ennen ohjelmistoja kehitettiin ammattilaiselta ammattilaiselle, mutta nyt ohjelmistot ja digitaaliset tuotteet ovat osa kaikenlaisten ihmisten työtä ja arkea. Silti käytettävyyteen saatetaan edelleen asennoitua kuin se olisi jotain ylimääräistä, jonka voi resurssien puuttuessa unohtaa. Tässä työssä tutkitaan käytettävyyden vaikutusta ohjelmistotuotteen kustannuksiin. Työn tavoite on selvittää, miten käytettävyyteen panostamalla voidaan säästää ohjelmistotuotteen elinkaaren kustannuksissa.
Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Työssä perehdytään käytettävyyden teoriaan sekä sen mittaamiseen, suunnitteluun, mallinnukseen ja arviointiin, ja käsitellään tutkimusaineistoa käytettävyyden kustannusvaikutuksista. Aineistosta etsitään käytettävyyden hyötyjä, joiden voidaan arvioida edesauttavan säästöjen syntymistä tuotteen elinkaaren aikana, sekä malleja, joilla käytettävyyden tuomaa säästöä voidaan laskea.
Tutkimus osoittaa, että käytettävyydellä on paljon sellaisia hyötyjä, jotka voivat aikaansaada säästöä ohjelmistotuotteen elinkaaren aikana. Näitä hyötyjä ovat muun muassa käyttäjän aikaansaavuuden kasvaminen, käyttäjän tekemien virheiden väheneminen, käyttäjätyytyväisyyden kasvaminen, koulutustarpeen väheneminen, käyttäjätuen tarpeen väheneminen, henkilöstön poissaolojen ja vaihtuvuuden väheneminen, korkeampi moraali, pienemmät dokumentaatiokustannukset, oikeudenkäyntikuluilta välttyminen, järjestelmien sabotoinnilta välttyminen, luovan ongelmanratkaisun helpottuminen, myynnin kasvaminen, kilpailuetu, viime hetken muutoksilta ja yllättäviltä kuluilta välttyminen ohjelmistokehityksessä, palvelun laadun paraneminen sekä asiakastyytyväisyyden kasvaminen. Mainittuihin hyötyihin kohdistuu myös kritiikkiä. Hyödyt esitetään kirjallisuudessa usein helposti havaittavina, jolloin käytettävyystyön tuloksiin voi kohdistua epärealistisia odotuksia. Todellisuudessa voi mennä kauankin, ennen kuin käytettävyyteen panostamisen hyödyt ovat nähtävissä, ja joissain tapauksissa voi olla vaikea arvioida mitä olisi tapahtunut, jos käytettävyystyötä ei olisi tehty.
Työssä esitellään viisi aineistosta löytynyttä kustannus-hyötymallia, joilla käytettävyyden kustannuksia ja hyötyjä voidaan laskea. Eri tyyppisillä hyödyillä on vaihtelevan suuruinen merkitys eri tahoille, ja työssä käsitellään, kuinka laskelmassa voidaan valita tarkoitukseen sopivat hyötykategoriat. Mallit eivät eroa toisistaan merkittävästi: pohjimmiltaan kaikissa on ideana verrata käytettävyystyön kustannuksia käytettävyyden aikaansaamiin hyötyihin.
Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Työssä perehdytään käytettävyyden teoriaan sekä sen mittaamiseen, suunnitteluun, mallinnukseen ja arviointiin, ja käsitellään tutkimusaineistoa käytettävyyden kustannusvaikutuksista. Aineistosta etsitään käytettävyyden hyötyjä, joiden voidaan arvioida edesauttavan säästöjen syntymistä tuotteen elinkaaren aikana, sekä malleja, joilla käytettävyyden tuomaa säästöä voidaan laskea.
Tutkimus osoittaa, että käytettävyydellä on paljon sellaisia hyötyjä, jotka voivat aikaansaada säästöä ohjelmistotuotteen elinkaaren aikana. Näitä hyötyjä ovat muun muassa käyttäjän aikaansaavuuden kasvaminen, käyttäjän tekemien virheiden väheneminen, käyttäjätyytyväisyyden kasvaminen, koulutustarpeen väheneminen, käyttäjätuen tarpeen väheneminen, henkilöstön poissaolojen ja vaihtuvuuden väheneminen, korkeampi moraali, pienemmät dokumentaatiokustannukset, oikeudenkäyntikuluilta välttyminen, järjestelmien sabotoinnilta välttyminen, luovan ongelmanratkaisun helpottuminen, myynnin kasvaminen, kilpailuetu, viime hetken muutoksilta ja yllättäviltä kuluilta välttyminen ohjelmistokehityksessä, palvelun laadun paraneminen sekä asiakastyytyväisyyden kasvaminen. Mainittuihin hyötyihin kohdistuu myös kritiikkiä. Hyödyt esitetään kirjallisuudessa usein helposti havaittavina, jolloin käytettävyystyön tuloksiin voi kohdistua epärealistisia odotuksia. Todellisuudessa voi mennä kauankin, ennen kuin käytettävyyteen panostamisen hyödyt ovat nähtävissä, ja joissain tapauksissa voi olla vaikea arvioida mitä olisi tapahtunut, jos käytettävyystyötä ei olisi tehty.
Työssä esitellään viisi aineistosta löytynyttä kustannus-hyötymallia, joilla käytettävyyden kustannuksia ja hyötyjä voidaan laskea. Eri tyyppisillä hyödyillä on vaihtelevan suuruinen merkitys eri tahoille, ja työssä käsitellään, kuinka laskelmassa voidaan valita tarkoitukseen sopivat hyötykategoriat. Mallit eivät eroa toisistaan merkittävästi: pohjimmiltaan kaikissa on ideana verrata käytettävyystyön kustannuksia käytettävyyden aikaansaamiin hyötyihin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]