Betonielementtirakentamisen työtapaturmien ehkäisy
Kulmala, Olli (2020)
2020
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Degree Programme in Civil Engineering, BSc (Tech)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006176137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006176137
Tiivistelmä
Suomessa uudisrakentamisessa käytetään paljon betonielementtejä. Elementtien asennukseen liittyy paljon työturvallisuusriskejä, joita pyritään välttämään hyvällä työnaikaisella turvallisuussuunnittelulla. Elementtiasennuksen työnaikaista turvallisuutta on tutkittu paljon, mutta asennusta edeltäviä työvaiheita, kuten suunnittelua ja tehdasvalmistusta on tutkittu vähemmän.
Tässä kandidaatintyössä tutkittiin, miten elementtiasennusten työtapaturmia voidaan ehkäistä ennen rakentamisen aloittamista. Tavoitteena oli saada selville, mitä keinoja on käytettävissä jo suunnitteluvaiheessa ja ennen töiden aloittamista, jotta työtapaturmia voidaan vähentää. Rakennusyrityksillä on keskeinen tavoite edelleen vähentää työtapaturmien määrää.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin internetistä löytyviä julkaisuja elementtirakentamiseen ja työturvallisuuteen liittyen. Aineistona käytettiin myös Suomen lakeja työturvallisuuteen koskien, sekä yritysten suunnitelmia teknisiin ratkaisuihin, joilla edistetään työturvallisuutta. Yritysten suunnittelemat tekniset ratkaisut olivat yksi merkittävimmistä lähteistä, koska niistä ei löydy juuri tutkimustietoa.
Elementtiasennukseen kuuluvat keskeiset työturvallisuusriskit ovat putoamiset ja nostotöihin liittyvät riskit. Työssä tarkasteltiin vuosina 2005–2017 tapahtuneita työtapaturmia rakennusalalla Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen avulla. Tapaturmien yleisyyttä mitataan tapaturmataajuudella, joka kuvaa tapaturmien määrää suhteessa miljoonaan tehtyyn työtuntiin. Tapaturmataajuus on selvästi pienentynyt viime vuosina, mutta tilastoissa on kuitenkin havaittavissa tunnusluvun tilapäinen kasvu esimerkiksi noususuhdanteiden aikana. Elementtiasennuksessa vakavimmat tapaturmat syntyvät putoamisista ja elementtien kaatumisista. Lisäksi elementtiasennukseen liittyviä työturvallisuusriskejä ovat myös esineiden putoamiset ja silmätapaturmat. Monet tapaturmat olisi mahdollisesti olleet estettävissä työmaan paremmalla turvallisuussuunnittelulla.
Työmaalla tärkeimmät turvallisuutta parantavat toimenpiteet ovat ennakoiva suunnittelu, kuten putoamissuojaussuunnitelma, nostotyösuunnitelma, aluesuunnitelma ja elementtien asennussuunnitelma.
Ennen työmaa-asennusta elementtityön turvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin keinoin. Keskeisimpiä tekijöitä ovat elementteihin jo valuvaiheessa asennettavat erityyppiset holkit ja valuankkurit. Holkkien avulla voidaan esimerkiksi seinä- tai palkkielementteihin asentaa suojakaiteet helposti heti asennuksen jälkeen ilman putoamisriskiä. Ontelolaattoihin tai pilareihin esiasennettujen valuankkureiden avulla saadaan elementtiasentajalle nopeasti käyttöön otettava kiinnityspiste turvavaljaille. Valuankkureita voidaan asentaa myös kaikkiin muihin betonielementteihin, jotta
saadaan helppo kiinnitystapa turvavaljaille.
Elementtiasennuksen turvallisuutta voidaan edelleen kehittää monin tavoin. Kehittämiskohteista voidaan mainita mm. betonielementteihin asennettavat tekniset ratkaisut, suojalasien laadun parantaminen ja videokameran käyttäminen elementtiasentajan kypärässä, jolloin nosturin kuljettajan mahdollisuus seurata elementin asennusta paranee merkittävästi.
Tässä kandidaatintyössä tutkittiin, miten elementtiasennusten työtapaturmia voidaan ehkäistä ennen rakentamisen aloittamista. Tavoitteena oli saada selville, mitä keinoja on käytettävissä jo suunnitteluvaiheessa ja ennen töiden aloittamista, jotta työtapaturmia voidaan vähentää. Rakennusyrityksillä on keskeinen tavoite edelleen vähentää työtapaturmien määrää.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin internetistä löytyviä julkaisuja elementtirakentamiseen ja työturvallisuuteen liittyen. Aineistona käytettiin myös Suomen lakeja työturvallisuuteen koskien, sekä yritysten suunnitelmia teknisiin ratkaisuihin, joilla edistetään työturvallisuutta. Yritysten suunnittelemat tekniset ratkaisut olivat yksi merkittävimmistä lähteistä, koska niistä ei löydy juuri tutkimustietoa.
Elementtiasennukseen kuuluvat keskeiset työturvallisuusriskit ovat putoamiset ja nostotöihin liittyvät riskit. Työssä tarkasteltiin vuosina 2005–2017 tapahtuneita työtapaturmia rakennusalalla Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen avulla. Tapaturmien yleisyyttä mitataan tapaturmataajuudella, joka kuvaa tapaturmien määrää suhteessa miljoonaan tehtyyn työtuntiin. Tapaturmataajuus on selvästi pienentynyt viime vuosina, mutta tilastoissa on kuitenkin havaittavissa tunnusluvun tilapäinen kasvu esimerkiksi noususuhdanteiden aikana. Elementtiasennuksessa vakavimmat tapaturmat syntyvät putoamisista ja elementtien kaatumisista. Lisäksi elementtiasennukseen liittyviä työturvallisuusriskejä ovat myös esineiden putoamiset ja silmätapaturmat. Monet tapaturmat olisi mahdollisesti olleet estettävissä työmaan paremmalla turvallisuussuunnittelulla.
Työmaalla tärkeimmät turvallisuutta parantavat toimenpiteet ovat ennakoiva suunnittelu, kuten putoamissuojaussuunnitelma, nostotyösuunnitelma, aluesuunnitelma ja elementtien asennussuunnitelma.
Ennen työmaa-asennusta elementtityön turvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin keinoin. Keskeisimpiä tekijöitä ovat elementteihin jo valuvaiheessa asennettavat erityyppiset holkit ja valuankkurit. Holkkien avulla voidaan esimerkiksi seinä- tai palkkielementteihin asentaa suojakaiteet helposti heti asennuksen jälkeen ilman putoamisriskiä. Ontelolaattoihin tai pilareihin esiasennettujen valuankkureiden avulla saadaan elementtiasentajalle nopeasti käyttöön otettava kiinnityspiste turvavaljaille. Valuankkureita voidaan asentaa myös kaikkiin muihin betonielementteihin, jotta
saadaan helppo kiinnitystapa turvavaljaille.
Elementtiasennuksen turvallisuutta voidaan edelleen kehittää monin tavoin. Kehittämiskohteista voidaan mainita mm. betonielementteihin asennettavat tekniset ratkaisut, suojalasien laadun parantaminen ja videokameran käyttäminen elementtiasentajan kypärässä, jolloin nosturin kuljettajan mahdollisuus seurata elementin asennusta paranee merkittävästi.