Tahtituotannon soveltuminen raitiotiehankkeen tuotannonsuunnitteluun
Helkiö, Veetu (2020)
Helkiö, Veetu
2020
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Civil Engineering, MSc (Tech)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006156079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006156079
Tiivistelmä
Rakennusalan pitkäaikainen ongelma on heikko tuottavuus, jonka seurauksena hankkeiden läpimenoajat ovat pitkiä. Läpimenoaikojen lyhentämiseen pyritään rakentamisen tuotantoa tehostamalla Lean-menetelmien avulla. Rakennusalalla hiljattain yleistynyt tahtituotanto on saanut paljon huomiota rakennusalan eri osapuolten yhteisöissä ja sitä pidetään ratkaisuna heikon tuottavuuden aiheuttamiin ongelmiin. Tahtituotantoa on pilotoitu talonrakennustyömailla, mutta infrarakennustyömailla se on vielä vieras. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää tahtituotannon soveltuvuutta raitiotiehankkeen tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen menetelmänä. Tahtituotannon käyttöönotto edellyttää tahtiteoriaan perustuvia muuttuneita menetelmiä aikataulusuunnitteluun ja johtamiskäytäntöihin. Tahtituotannon käytettävyyttä ei ole aikaisemmin tarkasteltu raitiotierakentamisessa. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Haastatteluihin osallistui raitiotieprojektien toimihenkilöitä Tampereen Raitiotieallianssilta ja Helsingin Kruunusilloilta. Haastattelututkimuksiin osallistui yhteensä kymmenen toimihenkilö. Haastattelututkimuksessa selvitettiin työmaa-aikataulutuksen nykytilaa sekä tahtituotannon käyttöönoton edellytyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia. Haastatteluiden pohjalta muodostettiin käsitys tahtituotannon nykyisestä tunnettavuudesta ja tutkimusongelmista. Merkittävimpinä tahtituotannon haasteina koettiin toistuvuuden puuttuminen ja suuri vaihtelu raitiotierakentamisessa. Tahtituotannon tuntemattomuudesta johtuvaa muutosvastarintaa ja sitoutumattomuutta pidettiin myös ongelmana tahtituotannon käyttöönotolle. Tutkimuksessa kehitettiin raitiotierakentamiseen soveltuva tahtisuunnitteluprosessi ja pohdittiin tahtituotantoon sopivia johtamiskäytäntöjä ratkaisuna tutkimusongelmiin. Tahtisuunnitteluprosessin ratkaisumalli kehitettiin retrospektiivisen tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksessa käytettiin Raitiotieallianssin yksittäistä katuosuutta tapaustutkimuskohteena. Tapaustutkimuksessa tarkempaa normitason tahtisuunnittelua tehtiin raitiotien alus- ja päällysrakenteen rakennusvaiheelle. Ratkaisumallin tahtisuunnittelussa on sovellettu tahtituotannon teorian mukaisia tahtisuunnittelun vaiheita. Ratkaisumallista pyrittiin tekemään konkreettinen ja havainnollinen työkalu tahtisuunnittelua varten. Tapaustutkimuksen perusteella tahtituotanto sopii hyvin raitiotien alus- ja päällysrakenteen rakennusvaiheelle. Raitiotien alus- ja päällysrakenteen työtehtävät pitävät sisällään verrattain vähän vaihtelua ja useiden työpakettien ansiosta tuotanto on imuohjautuvaa. Tahtituotannon avulla voidaan lyhentää vähintään yksittäisen katuosuuden rakennusvaiheen läpimenoaikaa raitiotiehankkeessa. Tahtituotannon periaatteiden mukaisesti tuotantoa tasoittamalla saavutettiin merkittävä läpimenoajan lyhentyminen tapaustutkimuskohteelle. Tahtituotannon käyttöönotto hankkeella onnistuu parhaiten ratkaisumallin mukaisella tuotannonsuunnittelulla ja haastattelututkimukseen ja pohdintoihin perustuvilla johtamiskäytännöillä. Tärkeimpinä johtamiskäytäntöinä pidettiin tahtituotantoon sopivia aliurakkasopimuksia, tahtien toteuman seurantaa ja päivittäisjohtamista.