Allianssimallin uusi ulottuvuus - Case Tesoman hyvinvointiallianssi

Abstract

Erityisesti rakennuttamisen piirissä suosiota saavuttanut allianssimalli on rantautunut Suomeen. Tampereen kaupunki on alueellisen kehitysohjelmansa osana tuottanut Tesoman kaupunginosan hyvinvointikeskuksen palvelut allianssimallin avulla, laajentaen mallin soveltamisen alaa uudelle tasolle. Tämä laajentuminen on entisestään korostanut suomalaisessa tutkimusperinteessä havaittavaa allianssimallin tutkimuksen aukkoa, johon tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan. Tutkimuksen tavoitteena on koostavasti selvittää, millaisia piirteitä Tesoman allianssissa esiintyy allianssiperiaatteiden, valvonnan ja hankinnan metodien saralla sekä verrata niitä jo olemassa olevasta julkisten palveluiden hallinnan ja allianssimallin tutkimuksessa esiinnousseisiin piirteisiin relevanteilta osiltaan. Tutkimuksen aineisto muodostuu verkossa julkisesti saataville asetetuista allianssin asiakirjoista, kun taas allianssimallin teoreettinen viitekehys pohjautuu pääsääntöisesti australialaisille allianssin tutkimuksille. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen poikittaistutkimus, jossa aineistoa käsitellään aineistolähtöisesti ja induktiivisesti. Aineistoa verrataan muihin allianssimallia käsittelevien casetutkimuksien tuottamaan aineistoon sekä kotimaisen julkisten hankintojen kirjallisuudessa esille nousseisiin teorioihin. Tutkimuksessa havaittiin, että Tesoman allianssi noudattaa allianssiperiaatteidensa osalta Australian rakennuttamisen sektorilla havaittuja tyypillisiä periaatteita, kun taas näissä havaitut eroavaisuuksien voidaan katsoa aiheutuvan sektorikohtaisista eriäväisyyksistä. Tämä on havaittavissa myös allianssin hankinnan metodeja tarkastellessa, sillä Tesoman allianssin hankintamenettelyssä hyödynnettyjä allianssin jäsenten keskinäisen yhteistyön korostamisen keinoja, kuten työpajamenettelyjä, voidaan havaita myös australialaisissa case-tutkimuksissa. Merkittävimpiä eroja tutkimuskohteen ja australialaisten case-tutkimusten välillä esiintyi allianssien avaintulosindikaattoreita tarkastellessa. Tesoman allianssin avaintulosalueet ovat määrällisesti moninaisempia kuin Australian rakennusallianssien vastaavat, vaikka itse allianssit saattavat olla laajempia toimialoiltaan. Tämäkin seikka perustuu mitä todennäköisemmin Tesoman allianssin erityiseen luonteeseen osana julkisten palveluiden tuotantoa, jolloin toiminnan taustalogiikat ovat mahdollisesti tarkemmin säädeltyjä kuin rakennuttamisen piirissä. Koska allianssimalli on hankkeiden toteuttamisen muotona suhteellisen uusi, ovat sitä käsittelevät tieteelliset ja vertaisarvioidut tutkimukset melko harvinaisia, erityisesti Suomessa. Täten ilmiö tarjoaa hedelmällisen maaperän kokonaisvaltaisemmalle akateemiselle tutkimukselle esimerkiksi casetutkimusten tai laajempien tutkimusten saralla. Lisäksi Tesoman allianssin tutkiminen myös esimerkiksi tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden tai johtamisen järjestelmien näkökulmista olisi hyödyllistä allianssimallin tulevaisuuden arvioimiseksi.