Digitalisaatio - renki vai isäntä? Diskurssianalyysi digitalisaatiosta Juha Sipilän hallituksen ohjelman digihankemateriaaleissa ja Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksissa
Merentie, Anna (2020)
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006096004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006096004
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on Juha Sipilän vuonna 2015 julkaistun hallitusohjelman mukaisen digikärkihankkeen alaisten digihankkeiden ja Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoitusten perusteella syntyvien digitalisaatioon liitettyjen merkitysten tarkastelu.
Julkisen sektorin digitalisaatio tavoittelee suuria säästöjä ja digitalisaation tuomalle tehokkuudelle on asetettu Juha Sipilän hallitusohjelmassa merkittäviä tavoitteita. Myös 2019 julkaistu Sanna Marinin hallitusohjelma jatkaa suhteellisen samoin kielenpainoin vuonna 2015 asetettuja tavoitteita.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi. Analyysin aineistona ovat Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisen digitalisaatiokärkihankkeen rahoittamien digihankkeiden julkaisut sekä muutamat muut hallitusohjelman digitalisaatiokärkihanketta käsittelevät materiaalit. Vertailuaineistona analyysissä on tavallisten kansalaisten digitalisaatioon yhdistämien merkitysten kartoittamiseksi Helsingin Sanomissa julkaistuja yleisönosastokirjoituksia. Analyysi etenee yksityisestä yleiseen; sen tavoittena on tunnistaa ja nimetä merkityskokonaisuuksia, joita teksteistä nousee.
Tutkimuksen relevanssi on siinä, että diskurssit tuottavat sosiaalista todellisuutta. Käytetty kieli ohjaa toimintaa. Diskurssianalyysin tavoitteena on tunnistaa julkisen hallinnon välittämiä merkityksiä digitalisaatioon liittyen ja pyrkiä muodostamaan vallitsevasta todellisuudesta erilaisia merkityskokonaisuuksia eli diskursseja.
Tutkimuksen perusteella aineistosta saadaan tuotua esiin merkityskokonaisuuksia. Merkityskokonaisuudet eli diskurssit perustuvat aineistoanalyysiin ja niitä nousi aineistosta yhteensä viisi. Yleisöosastokirjoitusten diskurssit ovat teknologiapelon diskurssi ja muutosvastarinnan diskurssi. Hallitusohjema- ja digihankeaineiston analyysin pohjalta hahmottuivat teknologinen diskurssi, tehokkuuden diskurssi ja asiakaslähtöisyyden diskurssi.
Tutkimustulosten perusteella digitalisaatioon liitetään sekä puhtaasti teknologisia, myös prosessi- ja hallinnollis-juridisia tavoitteita ja odotuksia. Tutkimuksen aineiston analyysin perusteella diskursseista nousee esiin paitsi teknologiamyönteisiä, myös teknologiakielteisiä ulottuvuuksia. Eri toimijoiden digitalisaatioon liittämät merkitykset vaihtelevat merkittävästi. Tulevaisuuden hallinnolla on edessään haasteita siinä, miten digitalisaation monitulkintaisuus ja teknologis-prosessimainen kokonaisuus saadaan jalkautettua yhteiskunnassa siten, että se tuottaa toivottuja säästöjä ja edistää hallinnon palvelujen asiakaslähtöisyyttä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Julkisen sektorin digitalisaatio tavoittelee suuria säästöjä ja digitalisaation tuomalle tehokkuudelle on asetettu Juha Sipilän hallitusohjelmassa merkittäviä tavoitteita. Myös 2019 julkaistu Sanna Marinin hallitusohjelma jatkaa suhteellisen samoin kielenpainoin vuonna 2015 asetettuja tavoitteita.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi. Analyysin aineistona ovat Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisen digitalisaatiokärkihankkeen rahoittamien digihankkeiden julkaisut sekä muutamat muut hallitusohjelman digitalisaatiokärkihanketta käsittelevät materiaalit. Vertailuaineistona analyysissä on tavallisten kansalaisten digitalisaatioon yhdistämien merkitysten kartoittamiseksi Helsingin Sanomissa julkaistuja yleisönosastokirjoituksia. Analyysi etenee yksityisestä yleiseen; sen tavoittena on tunnistaa ja nimetä merkityskokonaisuuksia, joita teksteistä nousee.
Tutkimuksen relevanssi on siinä, että diskurssit tuottavat sosiaalista todellisuutta. Käytetty kieli ohjaa toimintaa. Diskurssianalyysin tavoitteena on tunnistaa julkisen hallinnon välittämiä merkityksiä digitalisaatioon liittyen ja pyrkiä muodostamaan vallitsevasta todellisuudesta erilaisia merkityskokonaisuuksia eli diskursseja.
Tutkimuksen perusteella aineistosta saadaan tuotua esiin merkityskokonaisuuksia. Merkityskokonaisuudet eli diskurssit perustuvat aineistoanalyysiin ja niitä nousi aineistosta yhteensä viisi. Yleisöosastokirjoitusten diskurssit ovat teknologiapelon diskurssi ja muutosvastarinnan diskurssi. Hallitusohjema- ja digihankeaineiston analyysin pohjalta hahmottuivat teknologinen diskurssi, tehokkuuden diskurssi ja asiakaslähtöisyyden diskurssi.
Tutkimustulosten perusteella digitalisaatioon liitetään sekä puhtaasti teknologisia, myös prosessi- ja hallinnollis-juridisia tavoitteita ja odotuksia. Tutkimuksen aineiston analyysin perusteella diskursseista nousee esiin paitsi teknologiamyönteisiä, myös teknologiakielteisiä ulottuvuuksia. Eri toimijoiden digitalisaatioon liittämät merkitykset vaihtelevat merkittävästi. Tulevaisuuden hallinnolla on edessään haasteita siinä, miten digitalisaation monitulkintaisuus ja teknologis-prosessimainen kokonaisuus saadaan jalkautettua yhteiskunnassa siten, että se tuottaa toivottuja säästöjä ja edistää hallinnon palvelujen asiakaslähtöisyyttä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.