Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä monikulttuurisuudesta
Al Nassar, Rusul (2020)
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006045918
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006045918
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä kulttuurista, monikulttuurisuudesta sekä toimijuudesta monikulttuurisessa ympäristössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lisäksi merkityksiä, jotka ovat olleet merkitseviä merkitysten muodostumisessa. Teoreettisen viitekehyksen osiossa avataan kulttuurin ja monikulttuurisuuden käsite ja lisäksi siihen kuuluu monikulttuurinen kasvatus, kriittinen monikulttuurisuus ja interkulttuurinen oppiminen. Monikulttuurisuuskasvatus -osioon sisältyy myös tämän hetkisten suomalaisten opetussuunnitelmien tarkastelu.
Tutkimusmenetelmänä toimi fenomenografinen tutkimusote, sillä tarkoituksena oli tutkia luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ja eroavaisuuksia niiden välillä. Aineiston analyysi toteutettiin fenomenografiselle tutkimusotteelle olennaisella tavalla etsimällä merkitysyksiköitä ja muodostamalla toisistaan erillisiä kategorioita. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden ryhmästä kyselylomakkeen muodosta, ja kyselyyn vastasi lopulta 16 opiskelijaa.
Käsitysten erojen ja samankaltaisuuksien luokittelun myötä muodostui yhteensä 3 yläkategoriaa, joista jokaiseen 2 alakategoriaa. Tutkimuksen tuloksen mukaan luokanopettajaopiskelijoiden käsityksissä kulttuuria lähestytään kulttuurisena toimintana tai yhteisönä. Monikulttuurisuuden käsitykset muodostuvat sellaisesta tilasta, missä saman yhteiskunnan sisällä toisistaan erilliset kulttuurit kohtaavat tai sekoittuvat. Opiskelijoiden käsitysten muodostumiseen on pääsääntöisesti merkinnyt kulttuuriset kohtaamiset, mutta luokanopettajakoulutuksen ei nähty kuitenkaan edistävän valmiuksia toimijuuteen monikulttuurisessa luokassa. Lisäksi käsityksiä analysoidaan kriittisesti interkulttuurisen oppimisen ja kriittisen monikulttuurisuuden näkökulmista.
Tutkimusanalyysi pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman neutraalisti ja pätevästi löytäen noudattamalla hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Tutkimuksen toteutustapa palvelee kvalitatiivisen tutkimuksen keskeisiä piirteitä. Tutkimuksessa perustellaan kattavasti tutkimuksen eteneminen sekä tiedostetaan tutkijan aseman merkitys ja sen vaikutus tutkimusprosessiin.
Tutkimusmenetelmänä toimi fenomenografinen tutkimusote, sillä tarkoituksena oli tutkia luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ja eroavaisuuksia niiden välillä. Aineiston analyysi toteutettiin fenomenografiselle tutkimusotteelle olennaisella tavalla etsimällä merkitysyksiköitä ja muodostamalla toisistaan erillisiä kategorioita. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden ryhmästä kyselylomakkeen muodosta, ja kyselyyn vastasi lopulta 16 opiskelijaa.
Käsitysten erojen ja samankaltaisuuksien luokittelun myötä muodostui yhteensä 3 yläkategoriaa, joista jokaiseen 2 alakategoriaa. Tutkimuksen tuloksen mukaan luokanopettajaopiskelijoiden käsityksissä kulttuuria lähestytään kulttuurisena toimintana tai yhteisönä. Monikulttuurisuuden käsitykset muodostuvat sellaisesta tilasta, missä saman yhteiskunnan sisällä toisistaan erilliset kulttuurit kohtaavat tai sekoittuvat. Opiskelijoiden käsitysten muodostumiseen on pääsääntöisesti merkinnyt kulttuuriset kohtaamiset, mutta luokanopettajakoulutuksen ei nähty kuitenkaan edistävän valmiuksia toimijuuteen monikulttuurisessa luokassa. Lisäksi käsityksiä analysoidaan kriittisesti interkulttuurisen oppimisen ja kriittisen monikulttuurisuuden näkökulmista.
Tutkimusanalyysi pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman neutraalisti ja pätevästi löytäen noudattamalla hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Tutkimuksen toteutustapa palvelee kvalitatiivisen tutkimuksen keskeisiä piirteitä. Tutkimuksessa perustellaan kattavasti tutkimuksen eteneminen sekä tiedostetaan tutkijan aseman merkitys ja sen vaikutus tutkimusprosessiin.