Alueellisten muuttujien vaikutus kirjastonkäyttöön

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin miten alueellisista muuttujista ikä, asukastiheys ja asukkaiden tulotaso voivat selittää Helsingin kaupungin kirjastojen käyntimäärää. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisin menetelmin ja avointa dataa hyödyntäen, koska haluttiin lähestyä kirjaston kävijämäärän laskuun vaikuttavia tekijöitä ulkoapäin etsimällä alueellisten erojen vaikutusta laskevaan käyntimäärään. Havaintoyksikkönä toimi peruspiiri. Helsingissä on yhteensä 34 peruspiiriä ja 30 peruspiiriä, joissa on kirjasto. Tutkimukseen valittiin vain sellaiset peruspiirit, joissa oli kirjasto. Peruspiireistä oli saatavilla eri ikäluokkien määrät, asukastiheys sekä vuositulot per asukas. Iän ja asukastiheyden vaikutusta mitattiin ja pohdittiin lineaarisen korrelaation ja siitä saadun selitysasteen perusteella. Tulojen vaikutusta vertailtiin muodostamalla kaksi luokkaa, yli ja alle mediaanituloisten luokat. Testi suoritettiin Mann-Whitneyn U-testillä, koska luokat eivät noudattaneet normaalijakaumaa. Yli yhdeksäntoista vuotiaiden määrä näytti selittävän kirjastokäynnin yhteisvaihtelua paremmin kuin alle yhdeksäntoista vuotiaiden antaen osviittaa, että nuorten määrä peruspiirissä vaikuttaa vähemmän kirjastonkäyttöön kuin yli yhdeksäntoistavuotiaiden. Vahvin lineaarinen korrelaatio oli 25-39-vuotiaiden kohdalla (r=0,371, p<0.05). Asukastiheyden ja kirjastokäynnin välinen yhteisvaihtelu oli sekin positiivinen, mutta kuitenkin heikkoa (r=0,359, p>0.05). Tulojen vaikutusta kirjastokäyntiin ei löydetty eikä kummankaan ryhmän välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ja tämän takia päädyttiin tulokseen, etteivät tulot vaikuta kirjastokäyntien määrään.

Alueelliset muuttujat näyttivät selittävän vähän kirjastojen käyntimäärää eivätkä olleet linjassa aikaisempien tutkimusten demografisten tekijöiden kanssa. Helsingin kaupungin kirjastokäyntejä selittää luultavasti paremmin muut kuin alueelliset erot.