Laskentatoimen rooli talousrikostutkinnassa: teoria, soveltaminen ja käyttö

Abstract

Pro gradu -tutkielman aiheena on laskentatoimen rooli talousrikostutkinnassa. Tutkimuksen aiheena on tutkia niitä käytäntöjä, tapoja ja työkaluja, joita laskentatoimen ammattilaiset tuovat osaksi talousrikostutkintaa. Tavoitteena on selvittää, mikä on laskentatoimen ammattilaisen osaamisen ja kokemuksen anti tutkinnalle ja selvittää, miten eri tehtävissä toimivat laskentatoimen ammattilaiset työskentelevät väärinkäytöksiä etsiessään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä ne välineet ja keinot, joita laskentatoimen ammattilaiset käyttävät apuna väärinkäytösten ja mahdollisten talousrikosten havaitsemisessa.

Teoreettisen viitekehyksen tueksi tutkimusta varten haastateltiin viittä eri henkilöä, joilla on kokemusta työhistoriansa ajalta talousrikostutkinnasta joko poliisissa tai muussa viranomaisorganisaatiossa, talousrikostutkintaan johtavista erityistilintarkastuksista tai verotarkastuksista. Haastatteluissa painotettiin omia kokemuksia ja näkemyksiä talousrikosten ja väärinkäytösten havaitsemisessa sekä niiden raportoinnissa. Haastattelujen tarkoituksena oli kerätä käytännön kokemuksia tutkinnan suorittamisesta ja työkalujen käytöstä.

Talousrikokset eivät ole uusi ilmiö Suomessa eivätkä maailmalla. Talousrikosten alati muuttuva kenttä vaatii viranomaisilta ja muilta mahdollisten väärinkäytösten parissa työskenteleviltä jatkuvaa lainsäädännön, toiminnan ja ammattitaidon kehittämistä. Tutkimus etenee Suomessa esiintyvän talousrikollisuuden ja sen tutkintahistorian esittelystä tyypillisimpien Suomessa tapahtuvien talousrikosten ja väärinkäytösten esittelyyn. Tyypillisimpiä talousrikoksia tilastojen valossa ovat kirjanpitorikokset, verorikokset ja -rikkomukset, erityyppiset velallisen rikokset sekä rahanpesurikokset. Esittelyn ohessa esitetään myös edellä mainittujen rikosten tunnusmerkistöt, sillä talousrikostutkinnassa paino on tunnusmerkistön täyttymisen toteamisella eli sillä, onko rikosta ylipäätään tapahtunut. Tämän jälkeen tutkimus etenee talousrikoksen tutkintaprosessiin yleisellä tasolla. Tutkintaprosessin esittelyn jälkeen siirrytään käsittelemään laskentatoimen käyttöä ja soveltamista osana talousrikostutkintaa. Aineistona talousrikostutkinnassa käytetään tilinpäätösinformaatiota, kirjanpitoaineistoa, tilintarkastuskertomuksia ja muuta saatavilla olevaa taloushallintoon liittyvää aineistoa. Viranomaisten käytössä on usein lisäksi käytössä esimerkiksi verotarkastuskertomus tai erityistilintarkastuskertomus, joita käytetään osana rikostutkintaa. Mikäli tällaista kertomusta ei ole, laskentatoimen ammattilainen suorittaa tarkastuksen pyynnöstä tarvittaessa. Aineiston analyysi, tulkinta ja niistä tehtävien havaintojen raportoiminen on useimmiten laskentatoimen ammattilaisen tehtävä.

Tutkimuksessa selviää, että useimmiten käytetyt analyysityökalut riippuvat tutkijan työskentelytavoista ja siitä, mitä analyysilla ja tarkastuksella halutaan saavuttaa. Tutkimuksessa havaitaan, että väärinkäytösten havaitsemisessa tärkeimmät tekijät ovat kokemus, intuitio ja kokonaiskuvan hahmottaminen, riippumatta siitä, onko kyseessä verotarkastus, erityistilintarkastus tai rikosperusteinen erityistilintarkastus tai muu analyysitoiminto. Intuitio ja kokemuksen tuoma tunne siitä, mistä kannattaa aloittaa tai mihin huomiota kannattaa kiinnittää, on ensisysäys tarkempaan analyysiin. Tämän jälkeen otetaan käyttöön erilaisia analyysityökaluja, esimerkiksi tunnuslukuanalyysi ja sen pohjalta tehtävät päätelmät. Tutkimuksessa havaitaan, että laskentatoimen tehtävä talousrikostutkinnassa on epäkohtien ja väärinkäytösten löytämisen ja todentamisen ohessa myös toimia ikään kuin tulkkina informaation ja sen loppukäyttäjän välillä. Laskentatoimen ammattilaisen tehtävänä on siten löytää olennaiset asiat aineistosta ja muokata siitä esiin noussut taloudellinen informaatio sellaiseen muotoon, että se antaa loppukäyttäjälleen selkeästi oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta toiminnasta. Laskentatoimi ja talousrikostutkinta liittyvät näin ollen vahvasti yhteen talousrikosten luonteen ja toimintaympäristön vuoksi.