SFI-undervisningen och den lokala kulturen ur lärarnas synvinkel: En fallstudie på Åland
Kantola, Linda (2020)
2020
Pohjoismaisten kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Scandinavian Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006015866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006015866
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani ruotsin kieltä opiskelevien maahanmuuttajien kulttuuriopetusta opettajien näkökulmasta. Tutkimukseni pääasiallisena aineistona ovat opettajahaastattelut. Haastatteluihin osallistui viisi työsuhteessa olevaa opettajaa, jotka opettavat ruotsia aikuisille maahanmuuttajille ahvenanmaalaisessa vapaan sivistystoimen oppilaitoksessa. Haastattelujen lisäksi analysoin kahta oppilaitoksen käytössä olevaa oppikirjaa. Haastattelujen tutkimusmenetelmänä käytin fenomenografista analyysiä, jonka avulla pyrin kuvailemaan sitä, millaiseksi opettajat kokevat kulttuuriopetuksen. Oppikirjojen analysoinnissa tutkimusmenetelmäni oli laadullinen sisällönanalyysi.
Tulokset osoittavat, että opettajat kokevat kulttuurinopetuksen tärkeäksi, mutta osa informanteista kokee, että ruotsin kielen opettaminen on heidän ensisijainen tehtävänsä. Opettajat käyttävät monipuolisia menetelmiä opettaessaan kieltä ja kulttuuria. Etenkin opintoihin kuuluvat vierailut koetaan mielekkäiksi. Kulttuuria opetetaan ja siitä puhutaan usein tekemällä vertailuja opiskelijoiden omien ja ahvenanmaalaisen kulttuurin välillä. Opettajien mukaan haasteita opetukseen tuo etenkin kielitaidon ja aiemman koulutuksen puute. Opettajat myös kokevat, ettei heillä ole käytössään tarpeeksi kattavaa ja monipuolista oppimateriaalia.
Analyysini mukaan oppikirja on tärkeä väline sekä opettajille että opiskelijoille. Oppilaitoksessa käytössä olevat oppikirjat tulevat kuitenkin Ruotsista, joten opettajat lisäävät paikallista kulttuuria ja tietämystä muun muassa itse tekemiinsä kielioppitehtäviin. Tutkielmassa analysoidut oppikirjat käsittelevät kulttuuria eri tavoin, mutta molemmat keskittyvät vahvasti arkisiin aiheisiin.
Ahvenanmaan omassa opetussuunnitelmassa mainitut kulttuurintuntemuksen ja yhteiskuntatietouden tavoitteet toteutuvat osittain. Opettajien mukaan kulttuurintuntemuksen tavoitteiden toteutuminen on pitkälti kiinni opiskelijoiden omasta kiinnostuneisuudesta, kun taas yhteiskuntatietouden tavoitteet toteutuvat opetuksessakin.
Tulokset osoittavat, että opettajat kokevat kulttuurinopetuksen tärkeäksi, mutta osa informanteista kokee, että ruotsin kielen opettaminen on heidän ensisijainen tehtävänsä. Opettajat käyttävät monipuolisia menetelmiä opettaessaan kieltä ja kulttuuria. Etenkin opintoihin kuuluvat vierailut koetaan mielekkäiksi. Kulttuuria opetetaan ja siitä puhutaan usein tekemällä vertailuja opiskelijoiden omien ja ahvenanmaalaisen kulttuurin välillä. Opettajien mukaan haasteita opetukseen tuo etenkin kielitaidon ja aiemman koulutuksen puute. Opettajat myös kokevat, ettei heillä ole käytössään tarpeeksi kattavaa ja monipuolista oppimateriaalia.
Analyysini mukaan oppikirja on tärkeä väline sekä opettajille että opiskelijoille. Oppilaitoksessa käytössä olevat oppikirjat tulevat kuitenkin Ruotsista, joten opettajat lisäävät paikallista kulttuuria ja tietämystä muun muassa itse tekemiinsä kielioppitehtäviin. Tutkielmassa analysoidut oppikirjat käsittelevät kulttuuria eri tavoin, mutta molemmat keskittyvät vahvasti arkisiin aiheisiin.
Ahvenanmaan omassa opetussuunnitelmassa mainitut kulttuurintuntemuksen ja yhteiskuntatietouden tavoitteet toteutuvat osittain. Opettajien mukaan kulttuurintuntemuksen tavoitteiden toteutuminen on pitkälti kiinni opiskelijoiden omasta kiinnostuneisuudesta, kun taas yhteiskuntatietouden tavoitteet toteutuvat opetuksessakin.