Ympäristönäkökohtien huomioiminen kuntien hankinnoissa: Millaisia haasteita ympäristöystävällisiin hankintoihin liittyy?
Pekkanen, Mikko (2020)
Pekkanen, Mikko
2020
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006015859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006015859
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita ympäristöystävällisyyden soveltamiseen kunnan hankintakäytännöissä liittyy hankinnoista vastaavien henkilöiden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa on haastateltu kolmea kuntansa hankinnoista vastaavaa virkamiestä. Tutkimustyylinä tässä tutkielmassa toimi laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin videopuheluiden välityksellä toteutetuilla teemahaastatteluilla, joita tehtiin yksi kutakin tutkimuksessa mukana olevaa kuntaa kohden. Aineiston sisällönanalyysi toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen.
Aineistosta nousi esille monenlaisia haasteita liittyen hankintojen ympäristöystävällisyyden edistämiseen. Hankintojen tyyppiin liittyvät haasteet nousivat vahvasti esille. Joissain hankinnoissa ympäristönäkökohtien huomioimisen todettiin olevan helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin toisissa hankinnoissa. Monet haasteista liittyvät myös hankintojen muihin tavoitteisiin. Aineistosta nousivat esille kuntien hankintojen monenlaiset tavoitteet. Pienissä hankinnoissa korostuivat sosiaalisten näkökohtien huomioiminen ympäristönäkökohtienkin kustannuksella – hankinnoille ei haluttu asettaa niin tiukkoja ympäristökriteerejä, että ne vaikuttaisivat negatiivisesti pienten yritysten mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuun.
Taloudelliset ja poliittiset haasteet liittyen hankintojen ympäristöystävällisyyden huomioimiseen eivät nousseet aineistosta kovinkaan vahvasti esille, vaikka niiden tuomat rajoitteet tiedostettiinkin. Poliittisten linjausten koettiin paitsi velvoittaneen, niin myös antaneen paremmat mahdollisuudet ottaa ympäristönäkökohdat huomioon osana kunnan hankintoja. Poliittisen päätöksenteon ja taloudellisten seikkojen tuomat rajoitteetkin nousivat esille enemmänkin hypoteettisina tilanteina, kuin koettuina käytännön rajoitteina ympäristöystävällisille hankinnoille. Muiden aineistosta esille nousseiden kuntien hankintojen ympäristöystävällisyyden edistämiseen liittyvien haasteiden koettiin liittyvän osaltaan myös markkinoiden rajoittaviin vaikutuksiin vihreämpien vaihtoehtojen saatavuuden suhteen sekä tasapainoiluun hankintojen eri tavoitteiden kanssa, kuten tehokkaan kilpailutuksen ja pienten paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksien turvaamisen kanssa.
Kuntien hankintojen ympäristöystävällisyyden soveltamiseen liittyy monenlaisia käytännön haasteita. Monet kyseisistä haasteista liittyvät hankintojen muihin tavoitteisiin. Kuntien hankinnoilla on ympäristötavoitteiden lisäksi myös monia muita tavoitteita, jotka voivat olla paikka paikoin ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa. Ympäristöystävällisyyden merkitys kunnan hankinnoissa riippuu viime kädessä poliittisista linjauksista. Poliittiset päätökset loppujen lopuksi määrittelevät sen, mikä on ympäristötavoitteiden asema suhteessa hankintojen muihin tavoitteisiin.
Aineistosta nousi esille monenlaisia haasteita liittyen hankintojen ympäristöystävällisyyden edistämiseen. Hankintojen tyyppiin liittyvät haasteet nousivat vahvasti esille. Joissain hankinnoissa ympäristönäkökohtien huomioimisen todettiin olevan helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin toisissa hankinnoissa. Monet haasteista liittyvät myös hankintojen muihin tavoitteisiin. Aineistosta nousivat esille kuntien hankintojen monenlaiset tavoitteet. Pienissä hankinnoissa korostuivat sosiaalisten näkökohtien huomioiminen ympäristönäkökohtienkin kustannuksella – hankinnoille ei haluttu asettaa niin tiukkoja ympäristökriteerejä, että ne vaikuttaisivat negatiivisesti pienten yritysten mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuun.
Taloudelliset ja poliittiset haasteet liittyen hankintojen ympäristöystävällisyyden huomioimiseen eivät nousseet aineistosta kovinkaan vahvasti esille, vaikka niiden tuomat rajoitteet tiedostettiinkin. Poliittisten linjausten koettiin paitsi velvoittaneen, niin myös antaneen paremmat mahdollisuudet ottaa ympäristönäkökohdat huomioon osana kunnan hankintoja. Poliittisen päätöksenteon ja taloudellisten seikkojen tuomat rajoitteetkin nousivat esille enemmänkin hypoteettisina tilanteina, kuin koettuina käytännön rajoitteina ympäristöystävällisille hankinnoille. Muiden aineistosta esille nousseiden kuntien hankintojen ympäristöystävällisyyden edistämiseen liittyvien haasteiden koettiin liittyvän osaltaan myös markkinoiden rajoittaviin vaikutuksiin vihreämpien vaihtoehtojen saatavuuden suhteen sekä tasapainoiluun hankintojen eri tavoitteiden kanssa, kuten tehokkaan kilpailutuksen ja pienten paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksien turvaamisen kanssa.
Kuntien hankintojen ympäristöystävällisyyden soveltamiseen liittyy monenlaisia käytännön haasteita. Monet kyseisistä haasteista liittyvät hankintojen muihin tavoitteisiin. Kuntien hankinnoilla on ympäristötavoitteiden lisäksi myös monia muita tavoitteita, jotka voivat olla paikka paikoin ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa. Ympäristöystävällisyyden merkitys kunnan hankinnoissa riippuu viime kädessä poliittisista linjauksista. Poliittiset päätökset loppujen lopuksi määrittelevät sen, mikä on ympäristötavoitteiden asema suhteessa hankintojen muihin tavoitteisiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]