Ilmanvaihdon kuntotutkimus koulurakennusten sisäilmateknisissä kuntotutkimuksissa
Glad, Aarno (2020)
Glad, Aarno
2020
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Degree Programme in Civil Engineering, BSc (Tech)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006015854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006015854
Tiivistelmä
Sisäilmaongelmat ovat yleisiä nykypäivänä. Sisäilmaongelmat eivät välttämättä ole kosteusvaurioiden aiheuttamia, vaan myös heikko ilmanvaihto aiheuttaa niitä. Heikosti toimiva tai väärin säädetty ilmanvaihto aiheuttaa muun muassa liian pieniä ilman vaihtuvuuksia, tilojen välisiä ja ulko- ja sisäilman paine-eroja, vedon tunnetta sekä liiallisia pitoisuuksia erilaisia epäpuhtauksia sisäilmassa. Epäpuhtauksia sisäilmaan kulkeutuu muun muassa korvausilman mukana sekä haihtuu rakennusmateriaaleista tai on seurausta tilojen käytölle.
Ilmanvaihto voidaan toteuttaa pääasiassa kolmella eri tavalla, joita ovat painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on selvittää ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus, sekä vastaavuus tilojen nykyiselle käyttötarkoitukselle. Tutkimuksen pääkohdat ovat tilojen ilman vaihtuvuuden ja ilmamäärien selvittäminen, hiilidioksidipitoisuuden, paine-erojen, lämpötilan ja kosteuden mittaukset, ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tutkiminen sekä ilmanvaihtojärjestelmän mahdollinen korjaamisen tai uusimisen tarpeen selvittäminen. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksen pohjalta lähdetään kohteissa suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä ilmanvaihtojärjestelmän vaatimuksien mukaiseksi saattamiseksi. Uusimisen tarve syntyy yleensä ilmanvaihtojärjestelmän ikääntymisestä, tilojen käyttötarkoituksen muutoksesta tai vaatimustason noususta määräysten ja vaatimusten uudistuessa.
Tässä työssä oli tarkoituksena selvittää, kuinka laajasti aineistona olleiden koulurakennuksien ilmanvaihdon kuntotutkimuksissa oli tutkittu ilmanvaihdon puutteita, sekä mitkä olivat yleisimpiä puutteita niissä. Aineistona oli todellisten koulurakennusten eri yritysten tekemiä sisäilmateknisiä kuntotutkimusraportteja, joista tarkasteltiin vain erillisiä ilmanvaihdon kuntotutkimusraportteja, sekä muita mahdollisia suppeampia ilmanvaihtojärjestelmän mittauksia tai selvityksiä.
Koulurakennuksien ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset oli toteutettu varsin kattavasti, ja yhteneväisellä tavalla ilmanvaihdon kuntotutkimuksen pääkohtien mukaisesti. Pääosin ilmanvaihtojärjestelmät olivat vaatimuksien mukaisia. Hiilidioksiditasot rakennuksissa oli varsin korkeat kuormitustilanteissa, mutta tutkimuksien aikaiset vaatimukset olivat löysemmät kuin nykyään. Järjestelmissä oli tarvetta puhdistukselle ja painesuhteiden ja ilmamäärien säätämiselle, sekä muille pienille huoltotoimenpiteille. Vain muutamassa kohteessa todettiin järjestelmän laajempi päivittäminen tarpeelliseksi, jotta ilmanvaihdon taso vastaisi nykyvaatimuksia.
Ilmanvaihto voidaan toteuttaa pääasiassa kolmella eri tavalla, joita ovat painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on selvittää ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus, sekä vastaavuus tilojen nykyiselle käyttötarkoitukselle. Tutkimuksen pääkohdat ovat tilojen ilman vaihtuvuuden ja ilmamäärien selvittäminen, hiilidioksidipitoisuuden, paine-erojen, lämpötilan ja kosteuden mittaukset, ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tutkiminen sekä ilmanvaihtojärjestelmän mahdollinen korjaamisen tai uusimisen tarpeen selvittäminen. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksen pohjalta lähdetään kohteissa suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä ilmanvaihtojärjestelmän vaatimuksien mukaiseksi saattamiseksi. Uusimisen tarve syntyy yleensä ilmanvaihtojärjestelmän ikääntymisestä, tilojen käyttötarkoituksen muutoksesta tai vaatimustason noususta määräysten ja vaatimusten uudistuessa.
Tässä työssä oli tarkoituksena selvittää, kuinka laajasti aineistona olleiden koulurakennuksien ilmanvaihdon kuntotutkimuksissa oli tutkittu ilmanvaihdon puutteita, sekä mitkä olivat yleisimpiä puutteita niissä. Aineistona oli todellisten koulurakennusten eri yritysten tekemiä sisäilmateknisiä kuntotutkimusraportteja, joista tarkasteltiin vain erillisiä ilmanvaihdon kuntotutkimusraportteja, sekä muita mahdollisia suppeampia ilmanvaihtojärjestelmän mittauksia tai selvityksiä.
Koulurakennuksien ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset oli toteutettu varsin kattavasti, ja yhteneväisellä tavalla ilmanvaihdon kuntotutkimuksen pääkohtien mukaisesti. Pääosin ilmanvaihtojärjestelmät olivat vaatimuksien mukaisia. Hiilidioksiditasot rakennuksissa oli varsin korkeat kuormitustilanteissa, mutta tutkimuksien aikaiset vaatimukset olivat löysemmät kuin nykyään. Järjestelmissä oli tarvetta puhdistukselle ja painesuhteiden ja ilmamäärien säätämiselle, sekä muille pienille huoltotoimenpiteille. Vain muutamassa kohteessa todettiin järjestelmän laajempi päivittäminen tarpeelliseksi, jotta ilmanvaihdon taso vastaisi nykyvaatimuksia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]