Kestävä logistiikka ja terminaalit kaupunkiseudulla
Lehtinen, Jyri (2020)
Lehtinen, Jyri
2020
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Civil Engineering, MSc (Tech)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006015851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006015851
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kaupunkiseudun kestävän logistiikan kehityskeinoja on sekä miten pitkämatkaisten tiekuljetusten tavaraliikenneterminaalit tulisi sijoittaa kaupunkiseudulle kestävästi. Tätä varten selvitettiin mitä kaupunkiseutujen tavaraliikenteen ja sen ohjauksen kestäviä ratkaisuja on tunnistettu ja mitä vaikutuksia tavaraterminaalien sijoittumisella niihin on. Tutkimuksen aihepiiristä tehtiin laaja-alainen kirjallisuuskatsaus, jonka havaintoihin perustuvien teemojen pohjalta toteutettiin tapaustutkimuksena teemahaastattelut Turun seudun tavaraliikenteen ja liikennejärjestelmän asiantuntijoille.
Kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen, verkkojen kehitys muuttaa kuljetusten mahdollisuuksia kaupungeissa. Tavaralogistiikan järjestelyjen tulee sopeutua kestävän liikkumisen infrastruktuuriin ja tiivistyvään yhdyskuntarakenteeseen. Kierto- ja jakamistalouden uudentyyppiset toimintatavat ja verkkokaupan kuljetustiet luovat tarpeita uudentyyppiselle tavarankuljetukselle. Kuljetukset kuluttajarajapintaan eivät pääty kootusti myymälöihin, vaan kaupunkiseudulla täytyy kuljettaa pienempiä lähetyseriä. Maanteiden ajoneuvokoon kasvu ja kaupunkien väylien ja kuljetustarpeiden muutokset johtavat tarpeeseen kehittää eri kuljetusympäristöjen kuljetusratkaisuja erilaisiksi. Pienemmät ja keveämmät ajoneuvot soveltuvat paremmin tiivistyviin kaupunkikeskustoihin ja mahdollistavat ympäristöystävällisten käyttövoimaratkaisujen käytön. Pitkämatkaisten tiekuljetusten terminaalien rooli on enenevässä määrin toimia kaupunkiseudun kestävän kuljetusjärjestelmän porttina.
Suuremmille kaupunkialuetta palveleville tavaraterminaaleille ominainen sijainti on kehä- tai ohitustien varressa, jossa yhdistyy hyvät valtakunnalliset tieyhteydet sekä liikennemelusta aiheutuva kilpailevan maankäytön vähäisyys. Keskittämällä terminaalitoimintoja samalle alueelle voidaan luoda tehokkaita logistiikkakeskuksia. Näiden alueiden linkittyminen kaupunkiympäristöön tulee kuitenkin suunnitella toimivaksi. Työmatkat ja kaupunkialueen sisään kulkevat kuljetukset pitää voida toteuttaa kestävillä ratkaisuilla.
Maankäytön suunnittelussa tulee tunnistaa kaupunkiseudun porttiterminaalien sekä kaupunkialueen sisällä olevien logistiikkatilojen tarve. Tehokkaiden terminaalien käyttöön perustuvien vaiheittaisten lähetysreittien toteuttamiseen tarvitaan tilaa terminaalitoiminnoille myös läheltä kaupungin keskustaa. Näin voidaan vähentää tarpeetonta ajoa keskusten ja porttiterminaalien välillä.
Logistiikan kokonaiskuvan puute estää määrätietoista kestävien kuljetustapojen käyttöönottoa. Tavaraliikennejärjestelmän markkinavetoisuus heikentää kokonaiskuvan hahmottumista ja vähentää saatavissa olevan suoritetiedon määräa. Kunnallisilla toimijoilla ei ole kattavaa kuvaa kaupunkien tavaraliikenteestä eikä sen ohjaus ole liikennesuunnittelun ja maankäytön hallinnan keskiössä. Kaupunkiseutujen sisäinen tavaraliikenne ei ole myöskään merkittävästi valtiotason ohjauksen alla. Toimijoiden moninaisuus sekä ja asianomistajuuden puute vaikeuttaa tuki- ja rajoituskeinojen käyttöönottoa ja koordinointia. The study was conducted to find measures developing sustainable logistics in the urban area and to examine how long-distance road freight terminals should be placed in the urban area to achieve sustainable logistics solutions. To this end, it was investigated what sustainable solutions for urban freight transport and its governance have been identified and what effects the location of freight terminals has on them. An extensive literature review was conducted on the topic of the study. As a case study semi-structured interviews were conducted with experts on the Turku region's freight and transport system on themes based on the findings of the literary review.
The development of the networks for sustainable modes of transport, walking, cycling and public transport, is changing the possibilities for transport in cities. Freight logistics must adapt to sustainable mobility infrastructure and denser cities. New operating types of the circular and sharing economies and e-commerce supply chains create needs for new types of freight transport. Transport routes to the consumer do not end en-masse at stores, but smaller consignments need to be transported in the urban area. The increase of vehicle size on highways, the changes of urban streets and the requirements of smaller loads bring about the need to develop different kinds of transport solutions for different transport environments. Smaller and lighter vehicles are better suited to condensing urban centers and enable the use of environmentally friendly propulsion solutions. The role of the long-distance road transport terminals is increasingly to act as a gateway to a sustainable urban freight transport system.
Larger freight terminals serving the urban area are characterized by a position next to a ring road or bypass, which combines good national road connections with a lack of competing land use due to traffic noise. By concentrating terminal operations in the same area, efficient logistics hubs can be created. However, the linking of these areas to the urban environment must be planned well. Commuting and freight transportation to the inner city must be possible with sustainable solutions.
The need for gate terminals as well as for logistics facilities within the dense urban area must be recognized in land use planning. In order to implement efficient step-by-step routes based on the use of terminals, space for terminal functions is also needed close to the city center. This reduces unnecessary transportation of goods between city centers and port terminals.
Lack of understanding on the overall picture of logistics hinders the purposeful introduction of sustainable modes of freight transport. The fact that the freight transport system is driven by market forces impairs the perception of the overall picture and reduces the amount of available information on performance. Municipal actors do not have a comprehensive picture of urban freight transport and managing it is not at the core of transport and land use planning. Urban freight transport is not controlled by the state in a significant manner either. The diversity of the actors and the lack of ownership make it difficult to introduce and coordinate means of support and restraint of freight transport.
Kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen, verkkojen kehitys muuttaa kuljetusten mahdollisuuksia kaupungeissa. Tavaralogistiikan järjestelyjen tulee sopeutua kestävän liikkumisen infrastruktuuriin ja tiivistyvään yhdyskuntarakenteeseen. Kierto- ja jakamistalouden uudentyyppiset toimintatavat ja verkkokaupan kuljetustiet luovat tarpeita uudentyyppiselle tavarankuljetukselle. Kuljetukset kuluttajarajapintaan eivät pääty kootusti myymälöihin, vaan kaupunkiseudulla täytyy kuljettaa pienempiä lähetyseriä. Maanteiden ajoneuvokoon kasvu ja kaupunkien väylien ja kuljetustarpeiden muutokset johtavat tarpeeseen kehittää eri kuljetusympäristöjen kuljetusratkaisuja erilaisiksi. Pienemmät ja keveämmät ajoneuvot soveltuvat paremmin tiivistyviin kaupunkikeskustoihin ja mahdollistavat ympäristöystävällisten käyttövoimaratkaisujen käytön. Pitkämatkaisten tiekuljetusten terminaalien rooli on enenevässä määrin toimia kaupunkiseudun kestävän kuljetusjärjestelmän porttina.
Suuremmille kaupunkialuetta palveleville tavaraterminaaleille ominainen sijainti on kehä- tai ohitustien varressa, jossa yhdistyy hyvät valtakunnalliset tieyhteydet sekä liikennemelusta aiheutuva kilpailevan maankäytön vähäisyys. Keskittämällä terminaalitoimintoja samalle alueelle voidaan luoda tehokkaita logistiikkakeskuksia. Näiden alueiden linkittyminen kaupunkiympäristöön tulee kuitenkin suunnitella toimivaksi. Työmatkat ja kaupunkialueen sisään kulkevat kuljetukset pitää voida toteuttaa kestävillä ratkaisuilla.
Maankäytön suunnittelussa tulee tunnistaa kaupunkiseudun porttiterminaalien sekä kaupunkialueen sisällä olevien logistiikkatilojen tarve. Tehokkaiden terminaalien käyttöön perustuvien vaiheittaisten lähetysreittien toteuttamiseen tarvitaan tilaa terminaalitoiminnoille myös läheltä kaupungin keskustaa. Näin voidaan vähentää tarpeetonta ajoa keskusten ja porttiterminaalien välillä.
Logistiikan kokonaiskuvan puute estää määrätietoista kestävien kuljetustapojen käyttöönottoa. Tavaraliikennejärjestelmän markkinavetoisuus heikentää kokonaiskuvan hahmottumista ja vähentää saatavissa olevan suoritetiedon määräa. Kunnallisilla toimijoilla ei ole kattavaa kuvaa kaupunkien tavaraliikenteestä eikä sen ohjaus ole liikennesuunnittelun ja maankäytön hallinnan keskiössä. Kaupunkiseutujen sisäinen tavaraliikenne ei ole myöskään merkittävästi valtiotason ohjauksen alla. Toimijoiden moninaisuus sekä ja asianomistajuuden puute vaikeuttaa tuki- ja rajoituskeinojen käyttöönottoa ja koordinointia.
The development of the networks for sustainable modes of transport, walking, cycling and public transport, is changing the possibilities for transport in cities. Freight logistics must adapt to sustainable mobility infrastructure and denser cities. New operating types of the circular and sharing economies and e-commerce supply chains create needs for new types of freight transport. Transport routes to the consumer do not end en-masse at stores, but smaller consignments need to be transported in the urban area. The increase of vehicle size on highways, the changes of urban streets and the requirements of smaller loads bring about the need to develop different kinds of transport solutions for different transport environments. Smaller and lighter vehicles are better suited to condensing urban centers and enable the use of environmentally friendly propulsion solutions. The role of the long-distance road transport terminals is increasingly to act as a gateway to a sustainable urban freight transport system.
Larger freight terminals serving the urban area are characterized by a position next to a ring road or bypass, which combines good national road connections with a lack of competing land use due to traffic noise. By concentrating terminal operations in the same area, efficient logistics hubs can be created. However, the linking of these areas to the urban environment must be planned well. Commuting and freight transportation to the inner city must be possible with sustainable solutions.
The need for gate terminals as well as for logistics facilities within the dense urban area must be recognized in land use planning. In order to implement efficient step-by-step routes based on the use of terminals, space for terminal functions is also needed close to the city center. This reduces unnecessary transportation of goods between city centers and port terminals.
Lack of understanding on the overall picture of logistics hinders the purposeful introduction of sustainable modes of freight transport. The fact that the freight transport system is driven by market forces impairs the perception of the overall picture and reduces the amount of available information on performance. Municipal actors do not have a comprehensive picture of urban freight transport and managing it is not at the core of transport and land use planning. Urban freight transport is not controlled by the state in a significant manner either. The diversity of the actors and the lack of ownership make it difficult to introduce and coordinate means of support and restraint of freight transport.