Dysprosodian kuntoutus idiopaattisessa Parkinsonin taudissa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Paavola, Anni (2020)
2020
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005285781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005285781
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka tarkastelee dysprosodian kuntoutusta idiopaattisessa Parkinsonin taudissa. Dysprosodialla tarkoitetaan puheen rytmisen ja melodisen rakenteen poikkeavuutta, joka on osa Parkinsonin tautiin liittyvää puheoireistoa. Dysprosodia heikentää puheen ymmärrettävyyttä ja sitä kautta merkittävästi sairastuneen elämänlaatua etenkin Parkinsonin taudin edetessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa tarkasteltuja logopedisiä dysprosodian kuntoutusmenetelmiä. Lisäksi tarkoitus on selvittää, onko näillä menetelmillä saavutettu tuloksia idiopaattisen Parkinsonin taudin kuntoutuksessa.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto on koottu Tampereen yliopistossa logopedian alalle suositeltuja tietokantoja hyödyntäen. Se koostuu viidestä tutkimuskysymykseen vastaavasta, englanninkielisestä ja vuosien 2010– 2020 välisenä aikana julkaistusta tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti teemoitellen. Aineistosta tarkasteltiin viittä tutkimuskysymysten kannalta olennaista osa-aluetta: tutkimusasetelma, käytetty kuntoutusmenetelmä, tutkitut prosodiset piirteet, prosodian mittaaminen sekä muutos prosodisissa piirteissä. Tuloksia tarkasteltiin osa-alueista johdettujen teemojen avulla. Teemoja olivat dysprosodian kuntoutus ja kuntoutuksella saavutettu muutos.
Löydetyt dysprosodian kuntoutusmenetelmät ovat SPRINT (speech rate and intonation therapy), SPEAK OUT!, sovellettu LSVT-menetelmä (Lee Silverman Voice Treatment) sekä tätä pitkälti vastaava LSVT-LOUD. Näillä kuntoutusmenetelmillä saavutettiin tilastollisesti merkittävä muutos puheen intonaatiossa. Muiden prosodisten piirteiden osalta tulokset vaihtelivat. Aineiston kuntoutusmenetelmistä SPEAK OUT! vaikuttaa tehokkaimmalta, kun tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa kuntoutusaikaan. Aineistossa oli mukana meta-analyysi dysprosodian kuntoutuksesta, jonka mukaan suoraan äänenkorkeuden muuntamiseen pyrkivät menetelmät eivät ole vaikuttavia, mutta äänenvoimakkuuteen keskittyvällä LSVT-menetelmällä sekä placebomenetelmänä käytetyillä hengityksen kontrollointimenetelmillä saavutettiin tilastollisesti merkittävä muutos puheen intonaatiossa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset viittaavatkin siihen, että LSVT-menetelmä parantaa myös puheen prosodisia piirteitä. Toisaalta puheen prosodian paranemista tavoittelevalla SPEAK OUT! -kuntoutusmenetelmällä saavutettiin positiivista muutosta myös äänenvoimakkuudessa. Yksittäisten kuntoutusmenetelmien vaikutuksia puheen prosodiaan olisi tärkeää tutkia suuremmilla koehenkilömäärillä ja myös suomalaisilla koehenkilöillä, jotta vaikuttavuudesta saataisiin lisätietoa.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto on koottu Tampereen yliopistossa logopedian alalle suositeltuja tietokantoja hyödyntäen. Se koostuu viidestä tutkimuskysymykseen vastaavasta, englanninkielisestä ja vuosien 2010– 2020 välisenä aikana julkaistusta tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti teemoitellen. Aineistosta tarkasteltiin viittä tutkimuskysymysten kannalta olennaista osa-aluetta: tutkimusasetelma, käytetty kuntoutusmenetelmä, tutkitut prosodiset piirteet, prosodian mittaaminen sekä muutos prosodisissa piirteissä. Tuloksia tarkasteltiin osa-alueista johdettujen teemojen avulla. Teemoja olivat dysprosodian kuntoutus ja kuntoutuksella saavutettu muutos.
Löydetyt dysprosodian kuntoutusmenetelmät ovat SPRINT (speech rate and intonation therapy), SPEAK OUT!, sovellettu LSVT-menetelmä (Lee Silverman Voice Treatment) sekä tätä pitkälti vastaava LSVT-LOUD. Näillä kuntoutusmenetelmillä saavutettiin tilastollisesti merkittävä muutos puheen intonaatiossa. Muiden prosodisten piirteiden osalta tulokset vaihtelivat. Aineiston kuntoutusmenetelmistä SPEAK OUT! vaikuttaa tehokkaimmalta, kun tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa kuntoutusaikaan. Aineistossa oli mukana meta-analyysi dysprosodian kuntoutuksesta, jonka mukaan suoraan äänenkorkeuden muuntamiseen pyrkivät menetelmät eivät ole vaikuttavia, mutta äänenvoimakkuuteen keskittyvällä LSVT-menetelmällä sekä placebomenetelmänä käytetyillä hengityksen kontrollointimenetelmillä saavutettiin tilastollisesti merkittävä muutos puheen intonaatiossa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset viittaavatkin siihen, että LSVT-menetelmä parantaa myös puheen prosodisia piirteitä. Toisaalta puheen prosodian paranemista tavoittelevalla SPEAK OUT! -kuntoutusmenetelmällä saavutettiin positiivista muutosta myös äänenvoimakkuudessa. Yksittäisten kuntoutusmenetelmien vaikutuksia puheen prosodiaan olisi tärkeää tutkia suuremmilla koehenkilömäärillä ja myös suomalaisilla koehenkilöillä, jotta vaikuttavuudesta saataisiin lisätietoa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10839]