PMI tekniikan alalla : Teknisten tuotemäärittelytietojen liittäminen 3D-malliin
Kupari, Niklas (2020)
Kupari, Niklas
2020
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Degree Programme in Engineering and Natural Sciences, BSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005275754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005275754
Tiivistelmä
PMI (Product and Manufacturing Information) -termillä tarkoitetaan teknisten tuotemäärittelytietojen liittämistä suoraan 3D-malliin. PMI on keskeinen osa malliperusteista tuotemäärittelyä eli MBD:tä (Model Based Definition), jonka tavoitteena on, että kaikki tuotteen valmistamiseen vaadittu tieto liitettäisiin suoraan yhteen tietolähteeseen, 3D-malliin, eikä perinteistä 2D-piirustusta tarvittaisi. PMI voidaan jakaa ihmis- ja koneluettavaan PMI:hin, joilla molemmilla on omat erityispiirteensä. PMI:n käyttö on yhä melko vähäistä, ja vaikka sen hyödyt on tunnettu jo pitkään, rajoittaa sen käyttöä vieläkin tietyt haasteet.
Työn tavoitteena on tutkia ja muodostaa kokonaisnäkemys PMI:n nykytilasta ja tuoda esiin sen käytön keskeisimmät hyödyt, käyttökohteet ja haasteet yrityksissä sekä käydä läpi sen käytön päävaiheet. PMI:n käytön päävaiheita ovat sen sisältämän 3D-mallin luominen, tiedonsiirto ja mallin avaaminen jollain muulla ohjelmalla. PMI:n luomista testataan Siemens NX 12 -ohjelmalla yksinkertaisen esimerkin avulla.
Tiedonsiirto on oleellinen osa PMI:n käytössä osana MBD:n mukaista toimintaa ja siinä keskeisessä asemassa on oikean tiedonsiirtoformaatin käyttö. Työssä selvitetään eri tiedonsiirtoformaattien soveltuvuutta PMI:n sisältämän 3D-mallin siirtoon. Oikean tiedostomuodon käytön lisäksi, myös sopivan ohjelman käyttö mallia avattaessa on oleellista. Ohjelma, jolla 3D-malli lopulta avataan voi olla toinen CAD-ohjelma, jokin konelukeva ohjelma tai katseluohjelma, ja kullakin ohjelmalla on omat vaatimuksensa tiedoston suhteen. Tässä työssä tutkitaan PMI:n avaamista erityisesti katseluohjelmilla.
Työ osoittaa, että PMI:n ja MBD:n mukaisen 3D-mallin käyttö on mahdollista, kun niiden käyttöön liittyvät haasteet osataan tunnistaa. Työssä selviää myös PMI:n edut perinteiseen 2D-piirustukseen verrattuna, suurimmat haasteet PMI:n käytölle sekä PMI:n rooli MBD:n mukaisessa toiminnassa.
Työn tavoitteena on tutkia ja muodostaa kokonaisnäkemys PMI:n nykytilasta ja tuoda esiin sen käytön keskeisimmät hyödyt, käyttökohteet ja haasteet yrityksissä sekä käydä läpi sen käytön päävaiheet. PMI:n käytön päävaiheita ovat sen sisältämän 3D-mallin luominen, tiedonsiirto ja mallin avaaminen jollain muulla ohjelmalla. PMI:n luomista testataan Siemens NX 12 -ohjelmalla yksinkertaisen esimerkin avulla.
Tiedonsiirto on oleellinen osa PMI:n käytössä osana MBD:n mukaista toimintaa ja siinä keskeisessä asemassa on oikean tiedonsiirtoformaatin käyttö. Työssä selvitetään eri tiedonsiirtoformaattien soveltuvuutta PMI:n sisältämän 3D-mallin siirtoon. Oikean tiedostomuodon käytön lisäksi, myös sopivan ohjelman käyttö mallia avattaessa on oleellista. Ohjelma, jolla 3D-malli lopulta avataan voi olla toinen CAD-ohjelma, jokin konelukeva ohjelma tai katseluohjelma, ja kullakin ohjelmalla on omat vaatimuksensa tiedoston suhteen. Tässä työssä tutkitaan PMI:n avaamista erityisesti katseluohjelmilla.
Työ osoittaa, että PMI:n ja MBD:n mukaisen 3D-mallin käyttö on mahdollista, kun niiden käyttöön liittyvät haasteet osataan tunnistaa. Työssä selviää myös PMI:n edut perinteiseen 2D-piirustukseen verrattuna, suurimmat haasteet PMI:n käytölle sekä PMI:n rooli MBD:n mukaisessa toiminnassa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]