Esimies työhyvinvoinnin johtajana : Tapaustutkimus asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialan organisaatiossa
Pihlaja, Jenna (2020)
Pihlaja, Jenna
2020
Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto - Lifelong Learning and Education, Bachelor of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005265695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005265695
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään, mitä työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen käytetään ja miten esimiehet ohjaavat alaisiaan työn imuun organisaatiossa, jossa työhyvinvoinnin edistämisessä on onnistuttu hyvin. Keskeisiä käsitteitä ovat työhyvinvointi, työn imu ja esimiestyö. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella tapaustutkimuksena organisaatiossa X. Organisaatio X valittiin tutkimukseen sen perusteella, että kyseisessä organisaatiossa voidaan palautteiden perusteella pääsääntöisesti hyvin.
Tutkimusta varten haastateltiin kolmea organisaatiossa X toimivaa esimiestä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, ja ne tehtiin yksilöhaastatteluina haastateltavien työpaikoilla.
Haastateltaville esitettiin samat kysymykset samassa järjestyksessä. Haastatteluissa käytettiin neljää teemaa, jotka vastasivat tutkittavien ilmiöiden selvittämistä. Teemoina toimii työhyvinvointi ja sen johtaminen yleisesti, työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen, työhyvinvoinnin johtamisen resurssit ja työn imu
Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Haastattelujen perusteella voidaan eritellä viisi työhyvinvoinnin johtamisen työkalua ja neljä työn imuun ohjaavaa metodia. Tutkimustuloksissa perehdytään tarkemmin tutkimuksessa ilmeneviin tekijöihin ja tekijät selitetään sen perusteella, kuinka merkittäviä löydökset olivat tutkimuksen kannalta.
Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksesta ilmeni vuorovaikutuksen tärkeys esimiehen ja tämän alaisen välillä sekä työhyvinvoinnin johtamisessa että työn imuun ohjaamisessa. Toisena merkittävänä tuloksena ilmeni työn rakenteeseen liittyvät tekijät ja työhön sidonnaiset metodit. Tutkimustuloksissa esitellään myös muut keskeiset tutkimuskysymyksiin vastaavat tekijät, kuten esimiestyötä tukevat ja henkilökohtaiset työkalut sekä työolosuhteisiin liittyvät metodit.
Tutkimusta varten haastateltiin kolmea organisaatiossa X toimivaa esimiestä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, ja ne tehtiin yksilöhaastatteluina haastateltavien työpaikoilla.
Haastateltaville esitettiin samat kysymykset samassa järjestyksessä. Haastatteluissa käytettiin neljää teemaa, jotka vastasivat tutkittavien ilmiöiden selvittämistä. Teemoina toimii työhyvinvointi ja sen johtaminen yleisesti, työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen, työhyvinvoinnin johtamisen resurssit ja työn imu
Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Haastattelujen perusteella voidaan eritellä viisi työhyvinvoinnin johtamisen työkalua ja neljä työn imuun ohjaavaa metodia. Tutkimustuloksissa perehdytään tarkemmin tutkimuksessa ilmeneviin tekijöihin ja tekijät selitetään sen perusteella, kuinka merkittäviä löydökset olivat tutkimuksen kannalta.
Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksesta ilmeni vuorovaikutuksen tärkeys esimiehen ja tämän alaisen välillä sekä työhyvinvoinnin johtamisessa että työn imuun ohjaamisessa. Toisena merkittävänä tuloksena ilmeni työn rakenteeseen liittyvät tekijät ja työhön sidonnaiset metodit. Tutkimustuloksissa esitellään myös muut keskeiset tutkimuskysymyksiin vastaavat tekijät, kuten esimiestyötä tukevat ja henkilökohtaiset työkalut sekä työolosuhteisiin liittyvät metodit.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8315]