Kääntäjän ammatillisen itsetunnon kehittyminen työelämässä: Kyselytutkimus kääntäjien kokemuksista
Sakko, Senja (2020)
Sakko, Senja
2020
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005255617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005255617
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa perehdytään kääntäjän ammatillisen itsetunnon kehittymiseen työelämässä. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, millaista osaamista kääntäjän ammattikentällä vaaditaan, millaista kääntäjän työ kokonaisuudessaan on ja miten ammatillinen itsetunto kytkeytyy työhyvinvointiin. Tutkimuksessa käännöstiede yhdistyy psykologian yhteen tutkituimmista teemoista, itsetuntoon.
Tutkielmassa tarkastellaan, onko aloittelevan kääntäjän ammatillisessa itsetunnossa eroa ammattikääntäjän itsetuntoon. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, onko eri kieliparien kääntäjien ammatillisessa itsetunnossa eroa, sekä sitä, onko mahdollisella käännösalan koulutuksella merkitystä kääntäjän ammatilliseen itsetuntoon. Tutkimusaineistona käytetään työelämässä toimivilla kääntäjillä teetettyä kyselyä, joka pohjautuu kansainvälisen kääntäjänkoulutuksen peruspilareihin, kääntäjän kompetensseihin. Aineistoa käsitellään sekä määrällisesti vastauksia vertailemalla että laadullisesti avoimia vastauksia analysoimalla.
Tutkielmassa käy ilmi, että aloittelevien kääntäjien ammatillinen itsetunto on monilta osin heikompi kuin ammattikääntäjien itsetunto. Aloittelevat kääntäjät olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa koulutuksen tasoon. Heikko ammatillinen itsetunto voi silti johtua epätäydellisestä koulutuksesta, mutta myös työkokemuksen puutteesta. Myös kokeneiden kääntäjien negatiivinen suhtautuminen aloitteleviin kääntäjiin painaa ammatillista itsetuntoa alaspäin. Tutkimusaineiston suppeudesta johtuen eri kieliparien kääntäjien ammatillista itsetuntoa ei voitu analysoida. Kääntäjänkoulutuksella taas on merkittävä rooli ammatillisen itsetunnon kehittymisessä, sillä alan koulutus nähdään voimavarana siitä huolimatta, ollaanko siihen täysin tyytyväisiä vai ei. Tätä johtopäätöstä tukee muun muassa se, että muutamat kyselyyn vastanneet, joilla ei ollut käännösalan koulutusta, ilmaisivat kokevansa tämän vuoksi alemmuutta muihin kääntäjiin verrattuna.
Tutkielma tarjoaa erinomaisen lähtökohdan jatkotutkimuksille, joiden avulla on mahdollista lähteä tarkastelemaan aihetta monesta eri näkökulmasta, kuten esimerkiksi siitä, onnistuuko kääntäjänkoulutus tavoitteessaan kouluttaa opiskelijoista alan ammattilaisia.
Tutkielmassa tarkastellaan, onko aloittelevan kääntäjän ammatillisessa itsetunnossa eroa ammattikääntäjän itsetuntoon. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, onko eri kieliparien kääntäjien ammatillisessa itsetunnossa eroa, sekä sitä, onko mahdollisella käännösalan koulutuksella merkitystä kääntäjän ammatilliseen itsetuntoon. Tutkimusaineistona käytetään työelämässä toimivilla kääntäjillä teetettyä kyselyä, joka pohjautuu kansainvälisen kääntäjänkoulutuksen peruspilareihin, kääntäjän kompetensseihin. Aineistoa käsitellään sekä määrällisesti vastauksia vertailemalla että laadullisesti avoimia vastauksia analysoimalla.
Tutkielmassa käy ilmi, että aloittelevien kääntäjien ammatillinen itsetunto on monilta osin heikompi kuin ammattikääntäjien itsetunto. Aloittelevat kääntäjät olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa koulutuksen tasoon. Heikko ammatillinen itsetunto voi silti johtua epätäydellisestä koulutuksesta, mutta myös työkokemuksen puutteesta. Myös kokeneiden kääntäjien negatiivinen suhtautuminen aloitteleviin kääntäjiin painaa ammatillista itsetuntoa alaspäin. Tutkimusaineiston suppeudesta johtuen eri kieliparien kääntäjien ammatillista itsetuntoa ei voitu analysoida. Kääntäjänkoulutuksella taas on merkittävä rooli ammatillisen itsetunnon kehittymisessä, sillä alan koulutus nähdään voimavarana siitä huolimatta, ollaanko siihen täysin tyytyväisiä vai ei. Tätä johtopäätöstä tukee muun muassa se, että muutamat kyselyyn vastanneet, joilla ei ollut käännösalan koulutusta, ilmaisivat kokevansa tämän vuoksi alemmuutta muihin kääntäjiin verrattuna.
Tutkielma tarjoaa erinomaisen lähtökohdan jatkotutkimuksille, joiden avulla on mahdollista lähteä tarkastelemaan aihetta monesta eri näkökulmasta, kuten esimerkiksi siitä, onnistuuko kääntäjänkoulutus tavoitteessaan kouluttaa opiskelijoista alan ammattilaisia.