Änkyttävien lasten kommunikaatio lasten itsensä ja aikuisten arvioimana-monitapaustutkimus

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin lasten änkytyksen vaikeutta kuvaavan änkytysprosentin, lasten omien kommunikaatioasenteiden ja aikuisten lapsista tekemän arvion suhdetta toisiinsa. Tavoitteena oli tarkastella antavatko eri osa-alueet johdonmukaisen kuvan lapsen änkytyksestä. Vertailu on tärkeää muun muassa siksi, että saataisiin tietoa siitä, voiko esimerkiksi kuntoutuspäätöksen tehdä vain yhden osa-alueen perusteella. Änkytysprosentin mittaamiseen käytettiin SSI4-menetelmää ja kommunikaatioasenteiden mittaamiseen KiddyCAT-kyselyä. Lisäksi Tampereen yliopiston änkytysklinikan yhteydessä logopedian opiskelijat kirjasivat havaintoja lapsesta eri osa-alueilla. Havainnoista valittiin tähän tutkimukseen kolme osa-aluetta: tiedostaako lapsi änkytyksensä, missä muodoissa änkytys ilmenee ja esiintyykö änkytykseen liittyviä sekundääripiirteitä eli änkytyksen välttämiseen ja pakenemiseen liittyviä fyysisiä oireita. SSI4-menetelmässä mitataan änkytyksen vakavuutta käyttämällä kolmea eri piirrettä, jotka ovat änkytysprosentti, kolmen pisimmän änkytyksen kesto ja sekundääripiirteet. Näistä muuttujista tutkimukseen valittiin vain änkytysprosentti, jota tarkastellaan Guitarin kuusiportaisella luokitusasteikolla, joka ulottuu sujuvasta erittäin vakavaan änkytykseen. Lapsen kommunikaatioasenteita mittaava KiddyCAT-kysely toteutettiin siten, että änkytysklinikan ohjaaja esitti kysymykset lapselle ja merkitsi vastauksen lomakkeelle. Havainnointia varten ei järjestetty erillistä havainnointitilannetta, vaan lapsia seurattiin koko yhdeksän viikon mittaisen änkytysklinikka -jakson ajan. Yksilötasolla änkytysprosentista, kommunikaatioasenteista ja havainnoista saadut tulokset eivät kaikki olleet samansuuntaisia. Lapsi A:lla änkytys oli kohtalaisen vakava, mutta lapsen kommunikaatioasenteet siitä huolimatta positiivisia. Änkytysprosentin osoittaman vaikeusasteen kanssa samansuuntaisen kuvan änkytyksestä antoi vain yksi kolmesta havainnosta; änkytyksen esiintyminen kaikissa muodoissaan. Kommunikaatioasenteiden kanssa samansuuntaisen kuvan antoi havainnoista kaksi; lapsi ei tiedostanut omaa änkytystänsä, eikä hänellä esiintynyt sekundääripiirteitä. Lapsi B:llä änkytysprosentti oli kohtalaisen vakava tai vakava ja myös hänellä kommunikaatioasenteet olivat positiiviset. Kolmesta havainnosta vain sekundääripiirteiden esiintyminen antoi änkytyksestä änkytysprosentin vaikeusastetta vastaavan kuvan. Kommunikaatioasenteiden kanssa samansuuntaisia havaintoja olivat, ettei lapsi tiedosta änkytystään, ja että änkytystä esiintyi vain yhdessä muodossa. Lapsi C:llä oli pienimmästä änkytysprosentista huolimatta negatiivisin kommunikaatioasenne. Havainnoista samansuuntaisia änkytyksen kohtalaisen vaikeusasteen kanssa olivat oman änkytyksen tiedostaminen ja änkytyksen esiintyminen toistoina ja venytyksinä. Lapsi C:llä kommunikaatioasenteiden kanssa samansuuntaisia havaintoja olivat, että lapsi tiedostaa änkytyksensä ja sitä esiintyy kahdessa muodossa. Kaikilta tutkittavilta löytyi yhtäläisyyksiä änkytysprosentin, lasten kommunikaatioasenteiden ja aikuisten havaintojen tuloksissa. Änkytysprosentti ei ollut samansuuntainen kommunikaatioasenteiden kanssa kenelläkään tutkituista. Tutkittavista kaikilla änkytysprosentti ja kolmella eri osa-alueella tehdyt havainnot sen sijaan olivat osin samansuuntaisia. Lapsilla A ja B molemmilla 1/3 havainnosta oli samansuuntaisia änkytysprosentin tulosten kanssa. Lapsella C 2/3 havainnoista oli samansuuntaisia änkytysprosentin tulosten kanssa. Tehdyistä havainnoista samansuuntaisia änkytysprosentin antaman tuloksen kanssa oli yhteensä siis 4/9. Eniten samansuuntaisuutta oli lasten omien kommunikaatioasenteiden ja aikuisten tekemien havaintojen välillä. Tehdyistä havainnoista samansuuntaisia kommunikaatioasenteista saadun tuloksen kanssa oli yhteensä 6/9. Tutkituista alueista änkytysprosentti ja kommunikaatioasenteet olivat vähiten yhteydessä toisiinsa, änkytysprosentti ja havainnot toiseksi eniten ja eniten yhteyttä löytyi kommunikaatioasenteiden ja havaintojen väliltä.