Miten lukijoita vakuutetaan: Retoriikka-analyysi Helsingin Sanomien, Ylen ja Iltalehden psykologiaa käsittelevistä jutuista
Kalin, Onni (2020)
Kalin, Onni
2020
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Journalism and Communication, Bachelor of Social Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005255655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005255655
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten psykologiaa käsittelevät lehtijutut pyrkivät vakuuttamaan lukijansa. Etenkin valtakunnallisissa medioissa psykologiasta on muodostunut viime vuosina suosittu aihe. Vaikka journalismin tapaa käsitellä psykologiaa onkin tutkittu monesta eri näkökulmasta, ei tarjolla kuitenkaan ole juttujen retoristen valintojen analyysiä.
Yksi tavoitteistani tällä tutkimuksella olikin täyttää tätä aukkoa tutkimuskentässä. Retoriikka-analyysin avulla analys2oin kolmea eri median julkaisemaa lehtijuttua, jotka käsittelevät jotain psykologista ilmiötä. Kaikki jutut pyrkivät jakamaan psykologisia neuvoja lukijoille. Jutut lähentelivät siis valistusjournalismin käsitettä. Medioiksi valikoitui Helsingin Sanomat, Yle ja Iltalehti. Kaikki jutut oli julkaistu vuoden sisällä toisistaan.
Analyysin tukena hyödynsin psykokulttuurin käsitettä. Psykokulttuurin käsite on kuvaus ilmiöstä, jossa tavallisten ihmisten arkielämään valuu psykologian ammattikunnan käyttämiä termejä ja ajatusmalleja. Psykokulttuuri kuvaa siis ilmiötä, jossa ihmiset analysoivat itseään ja muita psykologisin keinoin.
Tutkimuksessani keskityin selvittämään mitä retorisia keinoja psykologiaa käsittelevät artikkelit käyttävät, miten keinoilla pyritään vakuuttamaan lukijat ja kuinka nämä keinot suhteutuvat psykokulttuuriin. Määrittelin jutuista löytyvät retoriset keinot, ja vertailin juttuja toisiinsa niiden tavoissa käyttää keinoja argumentaation tukena. Kiinnitin huomiota myös siihen, miten kielellisiä valintoja käytettiin vakuuttelun tukena.
Tutkimuksessa selvisi, että lehtijutut hyödynsivät melko samanlaisia retorisia keinoja. Määrällisesti jutut käyttivät enemmän argumentin vahvistamiseen liittyviä keinoja, kuin argumentin esittäjään liittyviä keinoja. Suosittuja argumentin vahvistamiseen liittyviä keinoja oli muun muassa: tosiasiat puhuvat puolestaan, ja yksityiskohdilla ja narratiiveilla vakuuttaminen. Argumentin esittäjään liittyvät keinot olivat kuitenkin avainasemassa jokaisessa jutussa, sillä jokaista juttua perusteltiin vahvasti johonkin puhujakategoriaan viitaten. Kaikki analysoitavat jutut toteuttivat psykokulttuuria. Psykologisia neuvoja jakamalla, jutut pyrkivät auttamaan lukijoita kehittymään ”parempaan suuntaan”, mikä on psykokulttuuria itsessään.
Yksi tavoitteistani tällä tutkimuksella olikin täyttää tätä aukkoa tutkimuskentässä. Retoriikka-analyysin avulla analys2oin kolmea eri median julkaisemaa lehtijuttua, jotka käsittelevät jotain psykologista ilmiötä. Kaikki jutut pyrkivät jakamaan psykologisia neuvoja lukijoille. Jutut lähentelivät siis valistusjournalismin käsitettä. Medioiksi valikoitui Helsingin Sanomat, Yle ja Iltalehti. Kaikki jutut oli julkaistu vuoden sisällä toisistaan.
Analyysin tukena hyödynsin psykokulttuurin käsitettä. Psykokulttuurin käsite on kuvaus ilmiöstä, jossa tavallisten ihmisten arkielämään valuu psykologian ammattikunnan käyttämiä termejä ja ajatusmalleja. Psykokulttuuri kuvaa siis ilmiötä, jossa ihmiset analysoivat itseään ja muita psykologisin keinoin.
Tutkimuksessani keskityin selvittämään mitä retorisia keinoja psykologiaa käsittelevät artikkelit käyttävät, miten keinoilla pyritään vakuuttamaan lukijat ja kuinka nämä keinot suhteutuvat psykokulttuuriin. Määrittelin jutuista löytyvät retoriset keinot, ja vertailin juttuja toisiinsa niiden tavoissa käyttää keinoja argumentaation tukena. Kiinnitin huomiota myös siihen, miten kielellisiä valintoja käytettiin vakuuttelun tukena.
Tutkimuksessa selvisi, että lehtijutut hyödynsivät melko samanlaisia retorisia keinoja. Määrällisesti jutut käyttivät enemmän argumentin vahvistamiseen liittyviä keinoja, kuin argumentin esittäjään liittyviä keinoja. Suosittuja argumentin vahvistamiseen liittyviä keinoja oli muun muassa: tosiasiat puhuvat puolestaan, ja yksityiskohdilla ja narratiiveilla vakuuttaminen. Argumentin esittäjään liittyvät keinot olivat kuitenkin avainasemassa jokaisessa jutussa, sillä jokaista juttua perusteltiin vahvasti johonkin puhujakategoriaan viitaten. Kaikki analysoitavat jutut toteuttivat psykokulttuuria. Psykologisia neuvoja jakamalla, jutut pyrkivät auttamaan lukijoita kehittymään ”parempaan suuntaan”, mikä on psykokulttuuria itsessään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8365]