Kvantitatiivinen analyysi talouspoliittisten arvojen ja koulutustason yhteyksistä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelin koulutuksen vaikutusta kansalaisten talouspoliittisiin arvoihin. Tavoitteeni oli selvittää, vaikuttaako koulutustaso kansalaisten taloudellisiin mielipiteisiin sekä voidaanko puolueiden sisällä havaita eroja koulutustasojen välillä suhtautumisessa talouteen. Tarkastelin näitä kysymyksiä vuoden 2015 eduskuntavaalien kontekstissa. Valitsin tarkastelun kohteeksi kyseisten eduskuntavaalien neljän suurimman puolueen äänestäjät. Nämä puolueet olivat Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Koulutustasojen välisiä eroja tutkin ristiintaulukoinnin ja riippumattomien otosten t-testien avulla. Aineistonani käytin vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen data-aineistoa. Tutkielmani viitekehyksenä toimivat aikaisempi tutkimus poliittisista jakolinjoista sekä puoluevalinnasta. Erityisen tärkeä aiheeni kannalta oli vasemmisto-oikeisto-jakolinja, jonka avulla voidaan luokitella erilaisia mielipiteitä poliittiseen oikeistoon tai vasemmistoon. Puoluevalinnan kohdalla tutustuin aikaisempaan tutkimukseen siitä, miten koulutus ja itsesijoitus vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudelle selittävät äänestyspäätöstä. Tutkimuskirjallisuuteeni nojaten oletin koulutuksen vaikuttavan kansalaisten taloudellisiin arvoihin siten, että korkeasti koulutettujen henkilöiden taloudelliset arvot ovat enemmän oikealla kuin matalasti koulutettujen. Tutkielmani analyysin tein SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen. Ryhmittelin vastaajat kahteen eri luokkaan, korkeasti ja matalasti koulutettuihin. Korkeasti koulutettu luokka sisälsi ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet henkilöt ja matalasti koulutettu luokka kaikki muut henkilöt. Talouspoliittisia arvoja mitattiin neljällä talouteen liittyvällä väittämällä, jotka koskevat markkinataloutta ja yksityisyrittäjyyttä, julkisen sektorin kokoa, verotusta sekä tuloeroja. Väittämiä mitattiin asteikolla 0–10, jossa 0 tarkoitti ”erittäin huono ehdotus” ja 10 tarkoitti ”erittäin hyvä ehdotus”. Väittämät pyrkivät selvittämään, kuinka vasemmistolaisia tai oikeistolaisia näkemyksiä vastaajilla oli. Aluksi tarkastelin yleisesti kaikkien aineiston vastaajien taloudellisten näkemyksien yhteyttä heidän koulutustasoonsa. Tämän jälkeen tarkastelin valittujen puolueiden kannattajien taloudellisten näkemyksien yhteyttä heidän koulutustasoonsa. Keskeistä tutkielmassani oli näiden yhteyksien tilastollisten merkitsevyyksien tarkasteleminen. Keskeisimmät tulokseni osoittivat, että koulutustasolla ei ole selkeää yhteyttä kansalaisten talouspoliittiseen ajatteluun. Molemmilla koulutustasoryhmillä oli sekä oikeistolaisiksi että vasemmistolaisiksi katsottuja näkemyksiä. Näin ollen ei voida sanoa, että toinen ryhmän olisi toista oikeammalla tai vasemmalla. Osa tuloksista oli myös hieman ristiriitaisia keskenään, sillä esimerkiksi useat vastaajat toivoivat samanaikaisesti sekä verotuksen keventämistä että tuloerojen kaventamista. Havaittiin, että erityisesti matalasti koulutetuilla tällainen ristiriitainen ajattelu oli yleisempää. Tulokset osoittivat myös, että puolueiden sisällä ei ole havaittavissa selkeitä eroja suhtautumisessa talouteen korkeasti ja matalasti kouluttautuneiden kannattajien välillä. SDP:n kohdalla tällaisia eroja ilmeni kuitenkin yksittäisiä väittämiä tarkasteltaessa. Perussuomalaisten kohdalla tällaisia eroja tuli esiin silloin, kun taloutta tarkasteltiin laajempana kokonaisuutena. Keskustan tai kokoomuksen kannattajien keskuudessa tällaisia eroja ei löytynyt. Näin ollen ei voida sanoa, että puolueiden sisällä olisi koulutustasoon perustuvia jakolinjoja matalasti ja korkeasti koulutettujen kannattajien välillä. Yksi tärkeä havainto oli myös se, että kaikki vastaajat puoluekannasta tai koulutustasosta riippumatta kannattivat ainakin maltillisesti oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa Suomeen.