Mistä tuottoa eläkevaroille?: Suomalaisten työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta finanssikriisin jälkeen
Bergström, Miro (2020)
Bergström, Miro
2020
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005215557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005215557
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan suomalaisten työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa vuosien 2007-2009 finanssikriisin jälkeen. Tutkielma keskittyy työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan erityisesti matalien korkojen aikakaudella, joten tutkielma keskittyy aikavälille 2011-2019. Tarkasteltavana ovat muutokset suomalaisten työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitusallokaation suhteellisissa osuuksissa tarkasteluaikaperiodilla.
Tutkielman ensimmäisessä pääluvussa esitetään tutkielman aihepiiri, tutkimusongelmat ja -rajaukset, keskeiset käsitteet, tutkimusmenetelmä ja -aineisto sekä lopulta tutkielman rakenne. Pääluvun tarkoitus on toimia perusteluna aihealueen tutkimiselle sekä valituille metodeille, joilla aihealuetta tutkitaan. Pääluvussa myös perustellaan syitä tiettyjen rajausten tekemiselle. Lopulta pääluvussa esitellään tutkielman keskeisimmät käsitteet lukijalle sekä tutkielman rakenne, jotta tutkielma olisi mahdollisimman sujuva ja selkeäkielinen.
Toisessa pääluvussa tutkimuksen taustateoriaa esitellään laajemmin. Tarkastelun kohteena on aihealueeseen liittyvän rahoitusteorian perusteiden tutkiminen sekä vuosien 2007-2009 finanssikriisin taustoittaminen. Pääluvun tarkoitus on tutkia sijoitustoimintaa yleisesti sekä taustoittaa syitä sille, minkä takia eläkesijoittamisen toimintaympäristö on nykyisessä tilassaan. Pääluvussa pyritään myös avaamaan sijoitustoimintaa niin, että tutkielmassa esiteltävät tulokset olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä.
Kolmas pääluku tarkastelee suomalaista eläkejärjestelmää kokonaisuutena sekä työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan erityispiirteitä. Pääluku keskittyy suomalaisen eläkejärjestelmän ominaisuuksien esittelyyn sekä sen sääntelyn ja eläkeyhtiöiden varainhallinnan esittelyyn. Nykyisestä sääntelystä esitetään myös mahdollisia ongelmakohtia, jotka voivat vaikuttaa työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan. Pääluvun lopussa taustoitetaan myös matalien korkojen vaikutusta eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan.
Neljännessä pääluvussa taustoitetaan sekä eläkejärjestelmän nykytilannetta että tarkastellaan tarkemmin tutkielman tuloksia. Empiirisessä osiossa tutkitaan eläkejärjestelmän nykytilannetta ja pyritään ymmärtämään tutkielman saatuja tuloksia peilaten sitä nykytilanteeseen ja verraten mahdollisia muutoksia myös yleiseen rahoitusteoriaan. Tarkastelu tehdään sekä omaisuusluokittain että sijoituslajeittain, jotta aineistosta voidaan tehdä selkeitä ja perusteltuja johtopäätöksiä sijoitustoiminnan luonteesta tarkasteluperiodilla.
Tutkielman tulokset osoittavat, että vuosien 2011-2019 välillä työeläkevakuutusyhtiöt ovat siirtäneet sijoitusvarallisuuttaan yhä enemmän osakemuotoisiin sijoituksiin, vähentäen painotustaan korkosijoituksissa. Tämän lisäksi omaisuusluokkien sisäiset sijoituslajeihin kohdistuvat muutokset viittaisivat siihen, että työeläkevakuutusyhtiöt ovat lisänneet riskiprofiiliaan vuosikymmenen aikana, hakien korkeampaa tuottoa sijoitustoiminnalleen. Tutkielmalle asetetut rajaukset saattavat kuitenkin vähentää tutkielman validiteettia, sillä aineistosta saatujen tulosten perusteella ei voida toteennäyttää täyttä kausaliteettia finanssikriisin jälkeisten matalien korkojen ja työeläkevakuutusyhtiöiden tekemien sijoitusallokaatiomuutosten välillä.
Tutkielman ensimmäisessä pääluvussa esitetään tutkielman aihepiiri, tutkimusongelmat ja -rajaukset, keskeiset käsitteet, tutkimusmenetelmä ja -aineisto sekä lopulta tutkielman rakenne. Pääluvun tarkoitus on toimia perusteluna aihealueen tutkimiselle sekä valituille metodeille, joilla aihealuetta tutkitaan. Pääluvussa myös perustellaan syitä tiettyjen rajausten tekemiselle. Lopulta pääluvussa esitellään tutkielman keskeisimmät käsitteet lukijalle sekä tutkielman rakenne, jotta tutkielma olisi mahdollisimman sujuva ja selkeäkielinen.
Toisessa pääluvussa tutkimuksen taustateoriaa esitellään laajemmin. Tarkastelun kohteena on aihealueeseen liittyvän rahoitusteorian perusteiden tutkiminen sekä vuosien 2007-2009 finanssikriisin taustoittaminen. Pääluvun tarkoitus on tutkia sijoitustoimintaa yleisesti sekä taustoittaa syitä sille, minkä takia eläkesijoittamisen toimintaympäristö on nykyisessä tilassaan. Pääluvussa pyritään myös avaamaan sijoitustoimintaa niin, että tutkielmassa esiteltävät tulokset olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä.
Kolmas pääluku tarkastelee suomalaista eläkejärjestelmää kokonaisuutena sekä työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan erityispiirteitä. Pääluku keskittyy suomalaisen eläkejärjestelmän ominaisuuksien esittelyyn sekä sen sääntelyn ja eläkeyhtiöiden varainhallinnan esittelyyn. Nykyisestä sääntelystä esitetään myös mahdollisia ongelmakohtia, jotka voivat vaikuttaa työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan. Pääluvun lopussa taustoitetaan myös matalien korkojen vaikutusta eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan.
Neljännessä pääluvussa taustoitetaan sekä eläkejärjestelmän nykytilannetta että tarkastellaan tarkemmin tutkielman tuloksia. Empiirisessä osiossa tutkitaan eläkejärjestelmän nykytilannetta ja pyritään ymmärtämään tutkielman saatuja tuloksia peilaten sitä nykytilanteeseen ja verraten mahdollisia muutoksia myös yleiseen rahoitusteoriaan. Tarkastelu tehdään sekä omaisuusluokittain että sijoituslajeittain, jotta aineistosta voidaan tehdä selkeitä ja perusteltuja johtopäätöksiä sijoitustoiminnan luonteesta tarkasteluperiodilla.
Tutkielman tulokset osoittavat, että vuosien 2011-2019 välillä työeläkevakuutusyhtiöt ovat siirtäneet sijoitusvarallisuuttaan yhä enemmän osakemuotoisiin sijoituksiin, vähentäen painotustaan korkosijoituksissa. Tämän lisäksi omaisuusluokkien sisäiset sijoituslajeihin kohdistuvat muutokset viittaisivat siihen, että työeläkevakuutusyhtiöt ovat lisänneet riskiprofiiliaan vuosikymmenen aikana, hakien korkeampaa tuottoa sijoitustoiminnalleen. Tutkielmalle asetetut rajaukset saattavat kuitenkin vähentää tutkielman validiteettia, sillä aineistosta saatujen tulosten perusteella ei voida toteennäyttää täyttä kausaliteettia finanssikriisin jälkeisten matalien korkojen ja työeläkevakuutusyhtiöiden tekemien sijoitusallokaatiomuutosten välillä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]