Poliittisen luottamuksen vaikutus kansalaisten halukkuuteen lisätä EU:n toimivaltuuksia

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee poliittisen luottamuksen vaikutusta kansalaisten halukkuuteen laajentaa EU:n toimivaltuuksia. Poliittisen luottamuksen ymmärretään kattavan kansallisen poliittisen luottamuksen lisäksi EU-instituutioihin luottamuksen. Suhtautumista EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen tarkastellaan osana EU-asenteita koskevaa laajaa tutkimuskirjallisuutta. Aineistona tutkimuksessa toimii eurobarometri 89.1. ja menetelminä käytetään tilastollisia menetelmiä, kuten erilaisia kuvailevia menetelmiä sekä lineaarista regressioanalyysia.

EU-asenteisiin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu viime vuosikymmeninä laajasti, ja myös poliittisen luottamuksen vaikutus EU-asenteisiin on saanut vahvistusta useista eri empiirisistä analyyseista. EUasenteiden tutkimuksessa on kuitenkin vasta viime aikoina ymmärretty, että kansalaisilla voi olla erilaisia mielipiteitä integraation eri aspekteista, eikä heitä voi välttämättä jakaa yksiselitteisesti EU:n kannattajiin ja vastustajiin. EU-asenteita onkin syytä tutkia monesta eri näkökulmasta ja pyrkiä selittämään niiden osatekijöiden vaihtelua, jotka yhdessä muodostavat yksilön suhtautumista EU-integraatiota kohtaan. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat nimenomaan kansalaisten suhtautumiseen EU:n toimivaltuuksien laajentamista kohtaan.

Tutkimuksen hypoteesien mukaan poliittinen luottamus vaikuttaa EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen suhtautumiseen saman suuntaisesti kuin sen on todettu aiemmissa tutkimuksissa vaikuttavan EU-asenteisiin. Korkean kansallisen poliittisen luottamuksen on havaittu lisäävän EU:hun positiivisesti suhtautumista. Samaan aikaan kansallisiin instituutioihin enemmän kuin EU-instituutioihin luottamisen on havaittu laskevan EUkannatusta. Tämä poliittisen luottamuksen kahden suuntainen vaikutus näyttää tämän tutkimuksen perusteella pitävän paikkansa myös EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen suhtautumisen kysymyksessä.

Analyysin perusteella kansalaiset suhtautuvat keskimäärin positiivisesti ajatukseen EU:n toimivallan lisäämisestä. EU-instituutioihin myös luotetaan enemmän kuin kansallisiin instituutioihin suurimmassa osassa EU:n jäsenmaita. Yksilötason analyysi kertoo, että EU-instituutioihin enemmän kuin kansallisiin instituutioihin luottavat kansalaiset ovat selvästi valmiimpia laajentamaan EU:n toimivaltuuksia kuin kansallisiin instituutioihin enemmän luottavat. Tulokset noudattelevat odotusten mukaisesti EU-asenteiden tutkimuksessa aiemmin havaittuja vaikutussuuntia.