Yhdenvertaisempaa äänestämistä kirjeen välityksellä: Kirjeäänestäminen ulkosuomalaisten vaaliosallistumista vahvistavana menetelmänä
Laine, Eeva (2020)
Laine, Eeva
2020
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005205537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005205537
Tiivistelmä
Kansalaisilla tulee olla edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet osal-listua heitä koskevaan päätöksentekoon. Ulkomailla asuvilla Suomen kansalaisilla eli ulkosuomalaisilla on myös oikeus vaikuttaa antamalla äänensä suomalaisissa vaaleissa. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus on kuitenkin pysytellyt vuosikymmenestä toiseen matalana, ja vain noin joka kymmenes heistä äänestää suomalaisissa vaa-leissa. Aikaisempien kyselytutkimusten perusteella yksi matalan osallistumisen syistä liittyy äänestämisen käy-tännön hankaluuteen, jonka korjaamiseksi kirjeäänestäminen mahdollistettiin ulkosuomalaisille vaalilain muutok-sella. Muutokset tulivat voimaan marraskuussa 2018.
Tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia vaikutuksia kirjeäänestämisellä arvioitiin lainvalmisteluprosessissa ole-van ulkosuomalaisten vaaliosallistumiseen, ja miten nämä vaikutukset toteutuivat kevään 2019 eduskuntavaa-leissa. Tutkielmassa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällön analyysia, jonka avulla jäsennetään kirjeäänestämi-sen arvioituja vaikutuksia ulkosuomalaisten vaaliosallistumiseen. Aineistona hyödynnetään vaalilain kirjeäänes-tämistä koskevaa lainvalmisteluaineistoa. Kirjeäänestämisen arvioitujen vaikutusten toteutumista tutkitaan vuo-den 2019 eduskuntavaalien ulkosuomalaisia koskevan aineiston ja kuvailevan tilastollisen analyysin avulla. Tut-kielman tavoitteena on tarkastella uuden äänestysmenetelmän mahdollisuuksista vaikuttaa ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuteen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kirjeäänestämiseltä odotettiin positiivista vaikutusta ulkosuomalaisten vaali-osallistumiseen. Vaikutus perustuu aineiston analyysin mukaan äänestämisen käytännön helpottamiseen ja vaa-liosallistumisoikeuden yhdenvertaisempaan hyödyntämiseen. Eduskuntavaaleissa vuonna 2019 ulkosuomalais-ten äänestysaktiivisuus nousikin 2,5 prosenttia. Tutkielmassa havaitaan, että kolme neljästä kirjeitse äänestä-neistä oli ulkosuomalaisia, ja loput väliaikaisesti ulkomailla oleskelevien Suomen kansalaisia. Näin ollen mahdolli-suus kirjeäänestämiseen näyttää palvelleen nimenomaan ulkosuomalaisia.
Tutkielmassa havaitaan, että kirjeäänestämisen suosio vaihteli suuresti asuinmaan mukaan ja äänestäneistä ulkosuomalaisista vain 16 prosenttia hyödynsi kirjeäänestämistä kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Kirjeäänes-tämisellä olisi potentiaalisesti mahdollisuus vaikuttaa vielä vahvemmin ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuteen. Tutkielmassa osoitetaankin tarve arvioida kirjeäänestämisen toteuttamistapaa vielä perusteellisesti ennen seu-raavia eduskuntavaaleja.
Tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia vaikutuksia kirjeäänestämisellä arvioitiin lainvalmisteluprosessissa ole-van ulkosuomalaisten vaaliosallistumiseen, ja miten nämä vaikutukset toteutuivat kevään 2019 eduskuntavaa-leissa. Tutkielmassa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällön analyysia, jonka avulla jäsennetään kirjeäänestämi-sen arvioituja vaikutuksia ulkosuomalaisten vaaliosallistumiseen. Aineistona hyödynnetään vaalilain kirjeäänes-tämistä koskevaa lainvalmisteluaineistoa. Kirjeäänestämisen arvioitujen vaikutusten toteutumista tutkitaan vuo-den 2019 eduskuntavaalien ulkosuomalaisia koskevan aineiston ja kuvailevan tilastollisen analyysin avulla. Tut-kielman tavoitteena on tarkastella uuden äänestysmenetelmän mahdollisuuksista vaikuttaa ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuteen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kirjeäänestämiseltä odotettiin positiivista vaikutusta ulkosuomalaisten vaali-osallistumiseen. Vaikutus perustuu aineiston analyysin mukaan äänestämisen käytännön helpottamiseen ja vaa-liosallistumisoikeuden yhdenvertaisempaan hyödyntämiseen. Eduskuntavaaleissa vuonna 2019 ulkosuomalais-ten äänestysaktiivisuus nousikin 2,5 prosenttia. Tutkielmassa havaitaan, että kolme neljästä kirjeitse äänestä-neistä oli ulkosuomalaisia, ja loput väliaikaisesti ulkomailla oleskelevien Suomen kansalaisia. Näin ollen mahdolli-suus kirjeäänestämiseen näyttää palvelleen nimenomaan ulkosuomalaisia.
Tutkielmassa havaitaan, että kirjeäänestämisen suosio vaihteli suuresti asuinmaan mukaan ja äänestäneistä ulkosuomalaisista vain 16 prosenttia hyödynsi kirjeäänestämistä kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Kirjeäänes-tämisellä olisi potentiaalisesti mahdollisuus vaikuttaa vielä vahvemmin ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuteen. Tutkielmassa osoitetaankin tarve arvioida kirjeäänestämisen toteuttamistapaa vielä perusteellisesti ennen seu-raavia eduskuntavaaleja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7042]