Analysing the relationship between board compensation and internal audit use: An empirical study on publicly listed Finnish companies from 2015 to 2018

Abstract

Throughout recent decades internal audit has evolved into an increasingly important element of corporate governance across the world. Internal audit can be defined as an independent assurance and consulting activity that evaluates the effectiveness of a company’s internal control systems and risk management procedures. While internal audit use has been associated with a wide variety of benefits, previous literature shows that a significant number of companies have still not adopted internal auditing as part of their corporate governance systems. Prior studies have explored several factors associated with the likelihood of internal audit use, but the relationship between board compensation and internal audit has so far gone unexamined even though existing literature has found directors’ remuneration to affect other dimensions of firm behaviour.

This thesis therefore answered the question “How does the level of board compensation interact with the likelihood of adopting internal audit in Finnish publicly listed companies?”. The study’s sample comprised of Finnish firms listed on the Helsinki Stock Exchange between 2015 and 2018. The study used binary logistic regression analysis to examine whether board compensation has a significant influence on the likelihood of internal audit adoption. Data on internal audit and board compensation was mainly collected from companies’ annual reports and other publicly available documentation. Control variables related to firm size, financial performance and board independence were also integrated into the statistical analysis as suggested by previous studies on the determinants of internal audit.

Based on agency theory and previous research on internal audit as well as board compensation, this study hypothesized that director remuneration would be positively associated with internal audit adoption. The empirical results supported this hypothesis and found particularly firm size to be another significant predictor of internal audit. Financial performance was not found to influence internal audit adoption, which contradicts with the results of some previous studies. The positive association between board compensation and internal audit suggests that higher compensation might motivate directors to invest in internal audit as a way to convince shareholders of the board’s accountability and ability to monitor the company effectively.

The findings of this study serve as a first step in exploring the complex board compensation–internal audit relationship. Future studies should investigate this phenomenon with larger datasets and include more control variables for both internal audit use and board compensation. It would also be relevant to examine whether board compensation is linked to the size of the internal audit function or its budget.

Sisäisen tarkastuksen käyttö osana yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmiä (engl. corporate governance) on yleistynyt huomattavasti viimeisinä vuosikymmeninä. Sisäistä tarkastusta voidaan kuvailla riippumattomaksi varmistus- ja konsultointitoiminnaksi, joka arvioi muun muassa yrityksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta. Vaikka sisäiseen tarkastukseen on yhdistetty merkittäviä hyötyjä, monet yritykset eivät tästä huolimatta ole ottaneet sisäistä tarkastusta käyttöön. Aiemmat tutkimukset ovat jo tunnistaneet monia sisäisen tarkastuksen käyttöönottoon liittyviä tekijöitä, mutta hallituksen palkitsemisen ja sisäinen tarkastuksen välistä suhdetta ei ole vielä tarkasteltu, vaikka palkitsemisen on todettu vaikuttavan selvästi moniin muihin yritystoiminnan osa-alueisiin.

Tämä tutkimus vastasi kysymykseen ”Millaisessa vuorovaikutussuhteessa hallituksen palkitseminen on sisäisen tarkastuksen käyttöönoton kanssa suomalaisissa pörssiyhtiöissä?”. Tutkimuksen aineistona käytettiin Helsingin pörssiin listautuneita yrityksiä, joista kerättiin dataa vuosien 2015 ja 2018 väliltä. Aineisto analysoitiin logistisen regressioanalyysin keinoin, jotta pystyttiin selvittämään, vaikuttaako hallituksen palkkioiden taso merkittävästi sisäisen tarkastuksen käytön todennäköisyyteen. Sisäiseen tarkastukseen ja hallitusten palkitsemiseen liittyvät tiedot kerättiin pörssiyhtiöiden vuosikertomuksista, tilinpäätöksistä sekä muista julkisista raportointimateriaaleista. Tutkimukseen sisällytettiin yrityksen kokoon, taloudelliseen menestykseen ja hallituksen riippumattomuuteen liittyviä kontrollimuuttujia, jotka nousivat keskeisiksi taustatekijöiksi aiemman kirjallisuuden perusteella.

Agenttiteorian sekä aiempien palkitsemiseen ja sisäiseen tarkastukseen liittyvien tutkimusten perusteella työssä oletettiin, että korkeammat hallituspalkkiot vaikuttaisivat positiivisesti sisäisen tarkastuksen käyttöönoton todennäköisyyteen. Tutkimustulokset tukivat tätä hypoteesia sekä havaitsivat muun muassa yrityksen koon vaikuttavan myös merkittävästi sisäisen tarkastuksen käyttöönottoon. Aiempaa kirjallisuutta haastaen yrityksen taloudellisella menestyksellä ei todettu olevan huomattavaa vaikutusta sisäisen tarkastuksen käyttöön. Hallituksen palkkioiden ja sisäisen tarkastuksen välinen merkittävä suhde viittaa siihen, että korkeammat palkkiot mahdollisesti motivoivat hallituksen jäseniä investoimaan sisäiseen tarkastukseen vakuuttaakseen osakkeenomistajat hallituksen kyvystä ylläpitää hyvää hallintotapaa ja valvoa yrityksen toimintaa tehokkaasti.

Tulevissa tutkimuksissa olisi keskeistä tutkia hallituspalkkioiden ja sisäisen tarkastuksen käyttöönoton välistä suhdetta laajemmilla aineistoilla sekä sisällyttäen tilastollisiin malleihin lisää relevantteja kontrollimuuttujia. Olisi myös mielenkiintoista selvittää, vaikuttaako hallituksen palkitseminen samalla tavoin myös sisäisen tarkastuksen toiminnon kokoon tai budjettiin.