Nuorten masennus ja ongelmakohdat sen hoidossa
Virtanen, Melissa (2020)
Virtanen, Melissa
2020
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005205542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005205542
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät altistavat masennukselle, ja mitä ongelmakohtia nuorten masennuksen hoitoon liittyy Suomessa. Nuorten mielenterveysongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joista erityisesti masennus on lisääntynyt. Masennus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja vaikuttaa talouteen etenkin sen aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden takia. Suomessa on pyritty vaikuttamaan mielenterveysongelmiin monilla erilaisilla kansanterveysohjelmilla ja poliittisilla linjauksilla, mutta odotettuja tuloksia ei olla vieläkään saavutettu. Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tulokset perustuvat sekä suomalaiseen että kansainväliseen kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin.
Masennus syntyy biologisten, sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Biologiset masennukselle altistavat tekijät liittyvät geneettisiin ja perinnöllisiin tekijöihin sekä aivojen välittäjäaineiden ja hormonien epätasapainoon. Sosiaaliset tekijät liittyvät sosiaalisiin suhteisiin ja ympäristöön, ja psykologiset puolestaan traumaattisiin kokemuksiin, vastoinkäymisiin ja vääristyneeseen minäkuvaan.
Nuorten masennuksen hoidon ongelmakohdat liittyvät palveluihin hakeutumiseen, palvelujen riittävyyteen sekä hoitomenetelmiin. Masennuksen ennaltaehkäisy on niin ikään puutteellista. Palveluihin hakeutumista haastavat masennusoireiden tunnistamattomuus, palvelujärjestelmän hallitseminen sairaana sekä stigma. Mielenterveyspalveluja tarvitsevista nuorista noin 40 % jää hoidon ulkopuolelle, mikä puolestaan kertoo palvelujen riittämättömästä saatavuudesta. Tähän vaikuttavat palvelujen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä alueelliset erot sairastavuudessa. Hoitomenetelmissä merkittävimmät ongelmat liittyvät hoidon katkonaisuuteen ja keskeyttämiseen. Hoidon laadussa ja eri instituutioiden välisessä yhteistyössä kohdataan niin ikään puutteita.
Ennaltaehkäisy on avainasemassa ongelmakohtien vähentämisessä, mikä korostaa koulujen, oppilaitosten ja vanhempien merkitystä nuorten kasvun ja kehityksen aikana. Lisäksi voimavaralähtöisen mielenterveyden painottaminen yhdessä luonnon ja terveellisten elintapojen kanssa on tutkitusti masennusta suojaava tekijä.
Ulkoiset haasteet muuttuvassa ja epästabiilissa maailmassa aiheuttavat sisäisiä haasteista yksilölle ja rakenteellisia haasteita yhteiskunnalle. Masennuksen sujuvan hoidon kannalta tarvitaan muutostöitä paremman toiminnallisen kokonaisuuden sekä kansallisten mielenterveystyön linjausten saavuttamiseksi. Uusia kansanterveydellisiä ja poliittisia strategioita palvelujärjestelmän toimivuuteen ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn on kehitelty. Parempien lähtökohtien turvaaminen nuorille edellyttää palvelujen oikea-aikaisuuden, saatavuuden, jatkuvuuden, yhteentoimivuuden ja ennaltaehkäisyn varmistamista.
Masennus syntyy biologisten, sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Biologiset masennukselle altistavat tekijät liittyvät geneettisiin ja perinnöllisiin tekijöihin sekä aivojen välittäjäaineiden ja hormonien epätasapainoon. Sosiaaliset tekijät liittyvät sosiaalisiin suhteisiin ja ympäristöön, ja psykologiset puolestaan traumaattisiin kokemuksiin, vastoinkäymisiin ja vääristyneeseen minäkuvaan.
Nuorten masennuksen hoidon ongelmakohdat liittyvät palveluihin hakeutumiseen, palvelujen riittävyyteen sekä hoitomenetelmiin. Masennuksen ennaltaehkäisy on niin ikään puutteellista. Palveluihin hakeutumista haastavat masennusoireiden tunnistamattomuus, palvelujärjestelmän hallitseminen sairaana sekä stigma. Mielenterveyspalveluja tarvitsevista nuorista noin 40 % jää hoidon ulkopuolelle, mikä puolestaan kertoo palvelujen riittämättömästä saatavuudesta. Tähän vaikuttavat palvelujen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä alueelliset erot sairastavuudessa. Hoitomenetelmissä merkittävimmät ongelmat liittyvät hoidon katkonaisuuteen ja keskeyttämiseen. Hoidon laadussa ja eri instituutioiden välisessä yhteistyössä kohdataan niin ikään puutteita.
Ennaltaehkäisy on avainasemassa ongelmakohtien vähentämisessä, mikä korostaa koulujen, oppilaitosten ja vanhempien merkitystä nuorten kasvun ja kehityksen aikana. Lisäksi voimavaralähtöisen mielenterveyden painottaminen yhdessä luonnon ja terveellisten elintapojen kanssa on tutkitusti masennusta suojaava tekijä.
Ulkoiset haasteet muuttuvassa ja epästabiilissa maailmassa aiheuttavat sisäisiä haasteista yksilölle ja rakenteellisia haasteita yhteiskunnalle. Masennuksen sujuvan hoidon kannalta tarvitaan muutostöitä paremman toiminnallisen kokonaisuuden sekä kansallisten mielenterveystyön linjausten saavuttamiseksi. Uusia kansanterveydellisiä ja poliittisia strategioita palvelujärjestelmän toimivuuteen ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn on kehitelty. Parempien lähtökohtien turvaaminen nuorille edellyttää palvelujen oikea-aikaisuuden, saatavuuden, jatkuvuuden, yhteentoimivuuden ja ennaltaehkäisyn varmistamista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7047]