Digitaalisten hoitoratkaisujen hyödyt ja tuottavuus raskausdiabeetikon hoidossa

Abstract

Digitalisaatio on maailmanlaajuinen ilmiö, joka muuttaa yhteiskuntaa, myös palveluliiketoimintaa. Digitalisaatio on tullut vahvasti myös terveydenhuoltoon, mutta sen vaikutuksista löytyy rajoitetusti tietoa, ja tieto on osin hyvin kontekstispesifiä. Tässä työssä tarkasteltava raskausdiabeteksen digihoitopolku on potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen kommunikointialusta, jossa potilas voi muun muassa lähettää viestejä, kirjata verensokeriarvoja ja vastata kyselyihin. Työn tavoite on tunnistaa, miten digihoitopolun käyttö ilmenee potilaan hoidon hinnassa, asiakastyytyväisyydessä ja henkilökunnan mielipiteissä. Palveluiden tuottavuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, sisäiseen tehokkuuteen, ulkoiseen tehokkuuteen ja kapasiteettitehokkuuteen. Diplomityössä tarkasteltiin raskausdiabeetikoille suunnatun digihoitopolun ilmenemistä erityisesti ulkoisessa tehokkuudessa, eli siinä, miten asiakas kokee saamansa palvelun laadun. Myös sisäistä tehokkuutta, eli palvelun tuottamiseksi tarvittavien panosten ja siitä saatavien tuotosten suhdetta, ja kapasiteettitehokkuutta, eli palvelun tuottamiseksi tarvittavan kapasiteetin käyttöastetta, sivuttiin työssä. Raskausdiabeteksen digihoitopolun hyötyjä ja tuottavuutta tarkasteltiin kolmen eri tutkimusmenetelmän kautta. Rekisteritutkimuksessa kartoitettiin, miten digihoitopolun käyttö ilmenee raskausdiabeteksen hoidon hinnassa potilaan kotikunnalle. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla kerättiin tietoa asiakkaiden mielipiteistä digihoitopolusta. Rekisteritutkimuksesta ja asiakastyytyväisyyskyselystä saatiin tietoa digihoitopolun ulkoisesta tehokkuudesta. Henkilökunnan haastattelun avulla kartoitettiin kaikkia kolmea palvelun tuottavuuden osa-aluetta, sisäistä ja ulkoista tehokkuutta sekä kapasiteettitehokkuutta. Henkilökunnan haastattelussa ilmenivät suoraan henkilökunnan mielipiteet ja epäsuorasti myös asiakkaiden mielipiteet raskausdiabeteksen digihoitopolusta. Ulkoisessa tehokkuudessa digihoitopolku ilmeni lievästi negatiivisina taloudellisina vaikutuksina ja asiakkaiden pääasiallisena tyytyväisyytenä. Potilaat saavat digihoitopolun avulla tasalaatuista, helposti saavutettavaa ja potilaan omiin aikatauluihin sopivaa hoitopalvelua. Potilaiden tyytyväisyyttä heikensivät kuitenkin digihoitopolkuun liittyvät tekniset ongelmat ja se, että heille koitui lisää työtä verensokeriarvojen kirjaamisesta sekä sähköisesti että paperille. Lisäksi ilmeni, että pieni osuus potilaista ei koe digitaalista hoitokontaktia tarpeeksi persoonalliseksi, jotta he voisivat motivoitua hoitoonsa. Sisäisen tehokkuuden osalta ilmeni, että erityisesti hoitoonsa motivoituneen potilaan kohdalla hyvin täytetty digihoitopolku sujuvoitti ja helpotti erityisesti hoitajien työtä. Kuitenkin sekä hoitaja- että lääkärivastaajat kertoivat digihoitopolkuun liittyvien teknisten ongelmien hidastavan työskentelyään. Kapasiteettitehokkuuden osalta digihoitopolulla oli positiivisia vaikutuksia henkilökunnan ajankäyttöön. Hoitajat voivat työskennellä digihoitopolulla ajankohdasta riippumatta. Lääkärit puolestaan voivat tarkistaa potilaan verensokeriarvot digihoitopolulta jo ennen potilaan paikalla oloa. Työ onnistui tavoitteessaan kartoittaa raskausdiabeteksen digihoitopolun ilmenemistä hoidon hinnassa ja asiakasarvossa, mutta erityisesti kustannuksiin liittyvää tietoa jäi tämän tutkimuksen puitteissa saamatta. Löydökset ovat linjassa aiempaan kirjallisuuteen, mutta löydösten kontekstispesifiys on tärkeää huomioida. Digihoitopolusta saatavien hyötyjen maksimoimiseksi erityisen tärkeää on tulevaisuudessa kehittää polun teknistä toimintaa ja niitä keinoja, joilla kaikki potilaat saadaan sitoutumaan ja motivoitumaan hoitoonsa.

Digitalization is a global phenomenon which changes the way society works and also changes service business. Digitalization has affected health care in many ways but research about the effects is limited mostly due to high variance between different countries and health care units. The digital care pathway of gestational diabetes is a digital communication platform between patient and a health care professional where the patients can for example send messages, enter their blood sugar levels and answer queries. The aim of this Master of Science Thesis is to identify how digital care pathway is shown in the price of care, in customer satisfaction and in health care professionals’ opinions. Service productivity can be seen as a function of internal efficiency, external efficiency and capacity efficiency. This Master of Science Thesis mainly focuses on assessing the external efficiency of digital care pathways in the treatment of gestational diabetes. External efficiency covers customers perceived quality of the service process and its outcome. The thesis also touches on internal efficiency and capacity efficiency. Internal efficiency describes how effectively input resources are transformed to outputs in service process. The effectiveness of capacity utilization is understood as capacity efficiency. Three different research methods were used to investigate the advantages and productivity of the digital care pathway of gestational diabetes. Register research was a way to investigate the appearance of the use of digital care pathways in the price of treating gestational diabetes. Customer satisfaction survey provided information about customers’ opinions about the digital care pathway. Both register research and customer satisfaction survey provided information about external efficiency. All three components of service productivity were investigated in the interviews of health care professionals using the digital care pathway. The interviews provided information directly about personnel’s opinions and indirectly about customers’ opinions of the digital care pathway of gestational diabetes. The appearance in external efficiency was twofold. On one hand the use of digital care pathway appeared to have a slightly negative impact on the price of the treatment but on the other hand the customers were mostly satisfied with the service. By using digital care pathway the patients got a service that was accessible, fitted easily on their schedules and was of uniform quality. Nonetheless the customers were dissatisfied with technical problems and the extra work they had to do to enter the blood sugar levels both to the digital system and to the notebook. There also seemed to be a small section of the patient population who didn’t find digital contact personal enough for them to find motivation to the treatment. Especially with highly motivated patients using digital care pathway has made nurses work more effortless which improves internal efficiency. Still digital care also reduces internal efficiency while technical issues make the professionals’ work slower. Digital care seems to have positive impact on capacity efficiency. The nurses can work with digital care at any point of time while phone calls and visits must be done within certain time frame. The doctors can open and check the patient’s blood sugar levels even before the patient has arrived at the doctor’s office. The thesis managed to identify the appearance of digital care pathway in the price of care and customer value. Especially the cost of care analysis was left unexamined. The findings are in line with prior research, but the impact of context is important to note in every research. It’s crucial to improve the technical issues and find ways to motivate and engage patients in their care to maximize the benefits of digital care pathway.