Kuolema kuittaa univelan? : Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta kriisinhallintaorganisaatiossa

Abstract

Tämä väitöskirja käsittelee yksilön resilienssiä ja sen ilmenemismuotoja paineen alla. Lepo, palautuminen ja työssä jaksaminen ovat nousseet yhteiskunnallisen työhyvinvointikeskustelun keskiöön lähes jokaisella alalla. Tutkimuskohteen, Puolustusvoimien, osalta toimintakyvyn tutkimus on nostanut esille yksilön jaksamisen eri ulottuvuudet. Yksilöt ja ryhmät osoittavat tutkimusorganisaatiossa väsymyksestä ja ajoittaisista merkityksettömyyden tunteista huolimatta yllätyksellistäkin resilienssikykyä. Muutos altistaa oppimiselle. Monitieteellinen, laadullinen tutkimusote perustuu hermeneuttiseen ymmärtämiseen sekä säännönmukaisuuksien etsintään. Sekundäärisinä menetelminä on käytetty tapaustutkimuksen sekä etnografian tutkimusperinteitä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomalaisen kriisinhallintajoukon Libanonissa (SKJL) rauhanturvaajilta tutkimusjoukon koostuessa Suomen kolmannen osallistumiskauden kahdesta ensimmäisestä rotaatiosta. Aineisto on kerätty informanteilta eli tutkittavien rotaatioiden operatiiviselta henkilökunnalta avoimilla kyselylomakkeilla. Tutkimus vastaa kysymykseen siitä, mitä resilienssi on yksilön kokemusmaailmasta käsin tarkasteltuna. Erityisenä katsantokantana työssä tuodaan esille se, miten resilienssi ilmenee kriisinhallinnassa, jossa asia voi olla – tai on – tavanomaista vaativampi. Toisaalta tutkimus tarkastelee kysymystä siitä, voidaanko resilienssiä ylipäätään ohjata johtamistaidollisin toimenpitein. Tämän ymmärryksen kautta tutkimuksen tehtävänä on lisäksi pyrkiä kuvailemaan, mitkä tekijät vaikuttavat yksilöiden resilienssipotentiaaliin ja sen johtamiseen. Samalla tutkimuksessa kartoitetaan informanttien stressille ja resilienssille antamia merkityksiä konfliktinhallintaan keskittyvässä työyhteisössä. Tutkimustulokset antavat aihetta tarkastella uudelleen pelkästään fyysisiin osatekijöihin perustuvaa toimintakyvyn käsitystämme. Resilienssi toimintakyvyn fyysistä ja henkistä kokonaisuutta yhdistävänä ilmiönä esitetään tutkimuksessa uudenlaisena tapana tarkastella yksilön toimintakykyä ja jaksamista. Samalla luodaan kuva tekijöistä, jotka yksilön resilienssipotentiaaliin vaikuttavat.

This doctoral thesis addresses the resilience of an individual and the different presentations under pressure. Rest, recovery and endurance at work have risen into the centre of discussion about well-being at work in almost every sector. For the subject of this thesis, the Finnish defense forces, this study of performance has shown the different dimensions of endurance. Individuals and groups showed surprising resilience regardless of the intermittent fatigue and feeling of insignificance. Change leads to learning. Multidisciplinary qualitative research is based on hermeneutical methodology of interpretation and finding regularities. Additionally, case studies and ethnographical principles of research were used. The qualitative data in this thesis was collected from the peacekeepers in the Finnish crisis management task force in Lebanon (SKJL). The study cohort consisted of the first two rotations of the third participant group of the Finnish Defence Forces. An open questionnaire was given to the operative personnel. This thesis focuses on answering how resilience is perceived from the individuals’ own point of view. As well as focusing on each individual’s experience, this study is also exploring how resilience in general can be controlled by acts of leadership. This study is highlighting how resilience manifests in crisis management tasks where it could be, or is a lot harder to control. Through this understanding of resilience, a task for this study is to describe the type of factors affecting both, individuals’ resilience potential and influence of leadership on it. At the same time the study is mapping out the different views amongst the study cohort on effect of stress and resilience in crisis management environment. The research results demonstrate reason to reconsider the perception of functional capacity based solely on physical components. Resilience as a phenomenon, combining the physical and mental functional capacity of an individual, is presented in this study as a new way of looking at an individual's functional capacity and coping. At the same time a model about the factors affecting an individual’s resilience potential is created.