Tukiviittomat osana varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa
Salonen, Oona (2020)
Salonen, Oona
2020
Varhaiskasvatus, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto - Early Childhood Education, Bachelor of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005195481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005195481
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä tukiviittomien käyttö saa varhaiskasvatuksen käytännöissä. Tavoitteena oli kartoittaa, miten tukiviittomia hyödynnetään osana varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja millaisille perusteille tukiviittomien käyttö pohjautuu varhaiskasvatuksen arjessa. Tukiviittomat tukimenetelmänä ei ole erityisen tuore, mutta nykypäivän varhaiskasvatuksessa vielä yllättävän vähäisellä huomiolla.
Teoreettinen viitekehys rakentui tukiviittomien ympärille kielellisen kehityksen ja yhteisöllisyyden kautta. Teoriaosuus käsittelee varhaiskasvatusta ja tukiviittomien merkitystä varhaiskasvatuksen kentällä. Myös kielellistä kehitystä ja sen tukemista sekä kuulumisen tunnetta ja inkluusiota avataan käsitteinä tarkemmin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä. Aineistonkeruu tapahtui keväällä 2020 kahdella eri haastattelukerralla. Tutkimukseen osallistui yhteensä neljä varhaiskasvatuksen opettajaa ja erityisopettajaa suuresta kunnasta eteläisen Suomen alueelta. Aineisto analysoitiin diskurssi- ja sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen sosiaalista konstruktionismia.
Tulokset osoittivat tukiviittomien käytöllä olevan moninaisia merkityksiä. Tutkimuksen tulosten mukaan kolme keskeistä merkityskokonaisuutta ovat vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden tunne, yksilön oppiminen ja ymmärretyksi tuleminen sekä työnhallinta ja ryhmänohjaus. Esiin nousi erityisesti tukiviittomien rooli vuorovaikutuksen mahdollistajana sekä kuulumisen tunteen edistäjänä. Myös kielellisten taitojen, kuten puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, korostuivat keskeisinä merkityksinä. Tulosten mukaan tukiviittomien käyttö vaikuttaa niin lasten kuin varhaiskasvattajienkin toimintaan. Tukiviittomien käyttö ulottuu tulosten mukaan sekä yksilö- että ryhmätasolle. Tukiviittomien moninaisten hyötyjen myötä tämän tukimenetelmän vakiinnuttaminen osaksi pedagogiikkaa koettiin tärkeänä. Tulosten mukaan tukiviittomien hyöty koskee kaikkia; kielellisistä pulmista kärsivien lisäksi myös uutta kieltä oppivia lapsia.
Teoreettinen viitekehys rakentui tukiviittomien ympärille kielellisen kehityksen ja yhteisöllisyyden kautta. Teoriaosuus käsittelee varhaiskasvatusta ja tukiviittomien merkitystä varhaiskasvatuksen kentällä. Myös kielellistä kehitystä ja sen tukemista sekä kuulumisen tunnetta ja inkluusiota avataan käsitteinä tarkemmin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä. Aineistonkeruu tapahtui keväällä 2020 kahdella eri haastattelukerralla. Tutkimukseen osallistui yhteensä neljä varhaiskasvatuksen opettajaa ja erityisopettajaa suuresta kunnasta eteläisen Suomen alueelta. Aineisto analysoitiin diskurssi- ja sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen sosiaalista konstruktionismia.
Tulokset osoittivat tukiviittomien käytöllä olevan moninaisia merkityksiä. Tutkimuksen tulosten mukaan kolme keskeistä merkityskokonaisuutta ovat vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden tunne, yksilön oppiminen ja ymmärretyksi tuleminen sekä työnhallinta ja ryhmänohjaus. Esiin nousi erityisesti tukiviittomien rooli vuorovaikutuksen mahdollistajana sekä kuulumisen tunteen edistäjänä. Myös kielellisten taitojen, kuten puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, korostuivat keskeisinä merkityksinä. Tulosten mukaan tukiviittomien käyttö vaikuttaa niin lasten kuin varhaiskasvattajienkin toimintaan. Tukiviittomien käyttö ulottuu tulosten mukaan sekä yksilö- että ryhmätasolle. Tukiviittomien moninaisten hyötyjen myötä tämän tukimenetelmän vakiinnuttaminen osaksi pedagogiikkaa koettiin tärkeänä. Tulosten mukaan tukiviittomien hyöty koskee kaikkia; kielellisistä pulmista kärsivien lisäksi myös uutta kieltä oppivia lapsia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]