Puhtauden- ja kosteudenhallinnan palveluiden kehittäminen
Virtanen, Noora (2020)
Virtanen, Noora
2020
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Civil Engineering, MSc (Tech)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005195466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005195466
Tiivistelmä
Kosteuden- ja puhtaudenhallinnan merkitys terveellisen ja puhtaan rakentamisen laadunvarmistuskeinona on kasvanut huomattavasti 2010-luvun aikana. Kosteuden- ja puhtaudenhallinnan hyötyjä ja niiden laiminlyömisestä aiheutuvia haittoja on tutkittu paljon ja näiden tutkimuksien pohjalta on päivitetty ja laadittu uusia lakeja, asetuksia ja ohjeita. Rakennusten kosteusteknisen turvallisuuden ja toimivuuden osalta otettiin suuri harppaus eteenpäin, kun vuonna 2018 astui voimaan asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Asetuksessa edellytetään, että rakennushankkeeseen nimetään kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö. Tähän asiantuntijatarpeeseen vastataan jo ennen asetuksen voimaan tuloa A-Insinöörien käyttöön kehitetyllä A-Insinöörit Kosteusturva -palvelulla. A-Insinöörit Kosteusturva -palveluun on sisällytetty sekä kosteuden- että puhtaudenhallintakoordinaattorin toimenkuvat, jotta sekä rakennushanke että sen lopputulos olisivat kokonaisuutena terveelliset ja puhtaat.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli A-Insinöörit Kosteusturva -palvelun kehittäminen siten, että se mukautuu sekä A-Insinöörit Oy:n suunnittelun että rakennuttamisen toimialojen tarpeisiin, jolloin palvelu voidaan ottaa yrityksessä valtakunnallisesti käyttöön. Tutkimuksen toisena oleellisena tavoitteena oli kehittää A-Insinöörit Kosteusturva -palvelua siten, että sen avulla voidaan vastata paremmin tilaajien ja urakoitsijoiden tarpeisiin, täyttäen samalla uusien ja päivittyneiden lakien, asetusten ja ohjeiden asettamat vaatimukset terveellisestä rakentamisesta. Osana kehitystyötä pohdittiin lisäksi vaihtoehtoisia toteutustapoja palveluntuottajan työtehon parantamiseksi ja työskentelyn helpottamiseksi.
Kehitystyö aloitettiin kirjallisuustutkimuksella, jonka tavoitteena oli kerätä laajasti taustatietoa niin kosteuden- kuin puhtaudenhallinnankin periaatteista ja oikeista toteutustavoista. Teoriaosuudessa käsitellään muun muassa olennaisten lakien ja asetusten kosteuden- ja puhtaudenhallintaa koskevat kohdat, kosteuslähteitä, rakennustöiden ja materiaalien luokituksia, raja-arvoja sekä eri osapuolien kosteuden- ja puhtaudenhallintaa koskevia työtehtäviä ja vastuualueita. Kirjallisuustutkimusta täydennettiin haastattelututkimuksena toteutetulla tapaustutkimuksella. Tapaustutkimuksessa haastateltiin tutkimukseen valittujen kohteiden eri hankeosapuolia. Haastatteluun osallistui valvojia, pääurakoitsijoiden edustajia, siivousurakoitsija, kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattorit sekä erään hankkeen projektipäällikkö. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa eri hankeosapuolien näkemyksistä ja tarpeista A-Insinöörit Kosteusturva-palvelun suhteen. Haastatteluissa kävi ilmi, että erilaisista toimenkuvistaan huolimatta eri hankeosapuolilla oli pääosin hyvin samankaltainen näkemys kosteuden- ja puhtaudenhallinnan asemasta ja A-Insinöörit Kosteusturva -palvelun kehityskohdista. Moni hankeosapuoli oli sitä mieltä, että eri osa-puolien rooleja sekä etenkin puhtaudenhallinnan tarkastuksien ajankohtaa, sisältöä ja vaatimuksia tulisi selkeyttää. Lisäksi työmaalla havaittuihin kosteuden- ja puhtaudenhallinnan ongelmiin tulisi reagoida nopeasti ja riittävän määrätietoisesti. Lähes poikkeuksetta koordinaattoreiden tarkkaa ja kattavaa työmaavalvontaa pidettiin todella positiivisena asiana ja sen koettiin parantavan työmaan kosteuden- ja puhtaudenhallintaa.
Haastatteluiden jälkeen kirjallisuus- ja tapaustutkimuksessa saatuja aineistoja analysoitiin ja verrattiin nykymuotoiseen A-Insinöörit Kosteusturva -palveluun. Vertailussa kehityskohteiksi nousseet palvelun osa-alueet koottiin yhteen ja niiden pohjalta pohdittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja palvelun parantamiseksi. Näistä kehityskohdista ja ratkaisuvaihtoehdoista muodostuvat tutkimuksen tulokset. Tutkimustulosten pohjalta palvelua kehitetään toimivammaksi kokonaisuudeksi, jotta se palvelee laajemmin sekä A-Insinöörejä, tilaajia että urakoitsijoita.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli A-Insinöörit Kosteusturva -palvelun kehittäminen siten, että se mukautuu sekä A-Insinöörit Oy:n suunnittelun että rakennuttamisen toimialojen tarpeisiin, jolloin palvelu voidaan ottaa yrityksessä valtakunnallisesti käyttöön. Tutkimuksen toisena oleellisena tavoitteena oli kehittää A-Insinöörit Kosteusturva -palvelua siten, että sen avulla voidaan vastata paremmin tilaajien ja urakoitsijoiden tarpeisiin, täyttäen samalla uusien ja päivittyneiden lakien, asetusten ja ohjeiden asettamat vaatimukset terveellisestä rakentamisesta. Osana kehitystyötä pohdittiin lisäksi vaihtoehtoisia toteutustapoja palveluntuottajan työtehon parantamiseksi ja työskentelyn helpottamiseksi.
Kehitystyö aloitettiin kirjallisuustutkimuksella, jonka tavoitteena oli kerätä laajasti taustatietoa niin kosteuden- kuin puhtaudenhallinnankin periaatteista ja oikeista toteutustavoista. Teoriaosuudessa käsitellään muun muassa olennaisten lakien ja asetusten kosteuden- ja puhtaudenhallintaa koskevat kohdat, kosteuslähteitä, rakennustöiden ja materiaalien luokituksia, raja-arvoja sekä eri osapuolien kosteuden- ja puhtaudenhallintaa koskevia työtehtäviä ja vastuualueita. Kirjallisuustutkimusta täydennettiin haastattelututkimuksena toteutetulla tapaustutkimuksella. Tapaustutkimuksessa haastateltiin tutkimukseen valittujen kohteiden eri hankeosapuolia. Haastatteluun osallistui valvojia, pääurakoitsijoiden edustajia, siivousurakoitsija, kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattorit sekä erään hankkeen projektipäällikkö. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa eri hankeosapuolien näkemyksistä ja tarpeista A-Insinöörit Kosteusturva-palvelun suhteen. Haastatteluissa kävi ilmi, että erilaisista toimenkuvistaan huolimatta eri hankeosapuolilla oli pääosin hyvin samankaltainen näkemys kosteuden- ja puhtaudenhallinnan asemasta ja A-Insinöörit Kosteusturva -palvelun kehityskohdista. Moni hankeosapuoli oli sitä mieltä, että eri osa-puolien rooleja sekä etenkin puhtaudenhallinnan tarkastuksien ajankohtaa, sisältöä ja vaatimuksia tulisi selkeyttää. Lisäksi työmaalla havaittuihin kosteuden- ja puhtaudenhallinnan ongelmiin tulisi reagoida nopeasti ja riittävän määrätietoisesti. Lähes poikkeuksetta koordinaattoreiden tarkkaa ja kattavaa työmaavalvontaa pidettiin todella positiivisena asiana ja sen koettiin parantavan työmaan kosteuden- ja puhtaudenhallintaa.
Haastatteluiden jälkeen kirjallisuus- ja tapaustutkimuksessa saatuja aineistoja analysoitiin ja verrattiin nykymuotoiseen A-Insinöörit Kosteusturva -palveluun. Vertailussa kehityskohteiksi nousseet palvelun osa-alueet koottiin yhteen ja niiden pohjalta pohdittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja palvelun parantamiseksi. Näistä kehityskohdista ja ratkaisuvaihtoehdoista muodostuvat tutkimuksen tulokset. Tutkimustulosten pohjalta palvelua kehitetään toimivammaksi kokonaisuudeksi, jotta se palvelee laajemmin sekä A-Insinöörejä, tilaajia että urakoitsijoita.