Etäluettavien mittarien hyödyntäminen Helen Sähköverkon käytöntukijärjestelmässä
Vuorinen, Jussi (2020)
Vuorinen, Jussi
2020
Sähkötekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Electrical Engineering, MSc (Tech)
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005185449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005185449
Tiivistelmä
Helen Sähköverkko Oy:llä on asennettuna käyttöpaikoille etäluettavia energiamittareita, joiden avulla on mahdollista saada tietoa pienjänniteverkon tilasta hälytysten ja kyselyiden avulla. Näitä tietoja ei ole hyödynnetty operatiivisessa käytössä olevassa käytöntukijärjestelmässä vaan ainoastaan yksittäisistä käyttöpaikoista saatavia tietoja tarvittaessa erillisillä sovelluksilla. Energiamittareiden hälytyksiä on lisäksi aiemmin kerätty käytöntukijärjestelmän testiversioon.
Tässä diplomityössä on tutkittu, miten hälytyksiä ja kyselyitä käyttöpaikkojen etäluettavilta energiamittareilta voitaisiin hyödyntää nykyjärjestelmillä tehokkaasti käyttökeskusympäristössä. Lisäksi tutkittiin, miten tulevaisuuden etäluettavia mittareita ja käytöntukijärjestelmiä voitaisiin käyttää tehokkaasti.
Aluksi tarkasteltiin Helen Sähköverkon etäluettavien mittarien ominaisuuksia sekä käytöntukijärjestelmän mahdollisuuksia hälytysten ja kyselyiden hyödyntämiseen. Tutkimukseen sisällytettiin kysely muille verkkoyhtiölle heidän kokemuksistaan etäluettavien mittarien hyödyntämisestä. Työssä tarkasteltiin myös, miten Helen Sähköverkossa hallitaan sähkön laatua nykytilassa, verkon vikamääriä ja miten etäluettavia mittareita hyödynnetään tällä hetkellä.
Tutkimuksen perusteella määriteltiin tavoitteet, miten nykymittareita ja -käytöntukijärjestelmää voitaisiin parhaiten hyödyntää käyttökeskustoiminnassa. Tavoitteena on ottaa käyttöön sekä kyselyominaisuus että rajoitetusti myös hälytysominaisuuksia. Mittarien ominaisuuksien täysipainoisen hyödyntämisen esteeksi tunnistettiin kaksi ongelmakohtaa: mittarien antamat virheelliset hälytykset ja verkkotietojärjestelmän dokumentointivirheet. Mittarien antamiin virhehälytyksiin voidaan rakentaa suodatusta, kun tiedonsiirto hoidetaan integraatiorajapinnan kautta. Dokumentointivirheiden korjaamiseen ei ole helppoa ratkaisua, vaan se vaatisi manuaalista työtä.
Lopuksi esiteltiin tulevaisuuden etäluettavien energiamittarien ja käytöntukijärjestelmien hyödyntämismahdollisuuksia Helen Sähköverkossa. Tulevaisuuden etäluettavien mittarien tärkein ominaisuus käyttökeskusnäkökulmasta on luotettavien hälytysten antaminen. Helen Sähköverkossa voitaisiin asentaa ainakin yksi parempia ja luotettavampia hälytyksiä antava mittari jokaiselle liittymälle, jotta pienjänniteverkon tilasta saataisiin tarkempi tilannekuva. Käytöntukijärjestelmää tulisi myös kehittää, jottei Käyttökeskuksessa tarvitsisi käyttää useita erillisiä tietojärjestelmiä mittareiden hyödyntämiseen.
Tässä diplomityössä on tutkittu, miten hälytyksiä ja kyselyitä käyttöpaikkojen etäluettavilta energiamittareilta voitaisiin hyödyntää nykyjärjestelmillä tehokkaasti käyttökeskusympäristössä. Lisäksi tutkittiin, miten tulevaisuuden etäluettavia mittareita ja käytöntukijärjestelmiä voitaisiin käyttää tehokkaasti.
Aluksi tarkasteltiin Helen Sähköverkon etäluettavien mittarien ominaisuuksia sekä käytöntukijärjestelmän mahdollisuuksia hälytysten ja kyselyiden hyödyntämiseen. Tutkimukseen sisällytettiin kysely muille verkkoyhtiölle heidän kokemuksistaan etäluettavien mittarien hyödyntämisestä. Työssä tarkasteltiin myös, miten Helen Sähköverkossa hallitaan sähkön laatua nykytilassa, verkon vikamääriä ja miten etäluettavia mittareita hyödynnetään tällä hetkellä.
Tutkimuksen perusteella määriteltiin tavoitteet, miten nykymittareita ja -käytöntukijärjestelmää voitaisiin parhaiten hyödyntää käyttökeskustoiminnassa. Tavoitteena on ottaa käyttöön sekä kyselyominaisuus että rajoitetusti myös hälytysominaisuuksia. Mittarien ominaisuuksien täysipainoisen hyödyntämisen esteeksi tunnistettiin kaksi ongelmakohtaa: mittarien antamat virheelliset hälytykset ja verkkotietojärjestelmän dokumentointivirheet. Mittarien antamiin virhehälytyksiin voidaan rakentaa suodatusta, kun tiedonsiirto hoidetaan integraatiorajapinnan kautta. Dokumentointivirheiden korjaamiseen ei ole helppoa ratkaisua, vaan se vaatisi manuaalista työtä.
Lopuksi esiteltiin tulevaisuuden etäluettavien energiamittarien ja käytöntukijärjestelmien hyödyntämismahdollisuuksia Helen Sähköverkossa. Tulevaisuuden etäluettavien mittarien tärkein ominaisuus käyttökeskusnäkökulmasta on luotettavien hälytysten antaminen. Helen Sähköverkossa voitaisiin asentaa ainakin yksi parempia ja luotettavampia hälytyksiä antava mittari jokaiselle liittymälle, jotta pienjänniteverkon tilasta saataisiin tarkempi tilannekuva. Käytöntukijärjestelmää tulisi myös kehittää, jottei Käyttökeskuksessa tarvitsisi käyttää useita erillisiä tietojärjestelmiä mittareiden hyödyntämiseen.