Pelit osallisuutta rakentamassa: Pelillisyyden mahdollisuudet sosiaalityössä

Abstract

Pelillisyys tarkoittaa peleille ominaisten elementtien sijoittamista pelimaailman ulkopuolelle. Pelimäisillä mekaniikoilla pyritään innostamaan ja motivoimaan, ja sitä kautta ohjaamaan toimintaa. Varsinaiset hyötypelit taas ovat pelejä, joilla on jokin muu ensisijainen kuin viihteellinen tarkoitus. Hyötysisältö on tarkoitus omaksua peliä pelaamalla. Hyötypelejä ja pelillisiä menetelmiä käytetään muun muassa opetuksessa ja terveydenhuollossa, ja jonkin verran myös sosiaalityössä. Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä erilaisia pelillisiä menetelmiä ja niiden hyötyjä, ja vaikuttaa siten osaltaan pelillisyyden tunnetuksi tekemiseen sosiaalityön kontekstissa. Tarkastelen pelillisten menetelmien mahdollisuuksia sosiaalityössä erityisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta, koska koen asiakkaan osallisuuden tärkeäksi työn periaatteeksi, joka tulisi ottaa huomioon asiakastyön menetelmiä arvioitaessa. Kartoitan myös pelillisyyteen liittyviä asenteita, sillä ne voivat ainakin välillisesti vaikuttaa pelillisten menetelmien käyttöönottoon. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen review -tutkimus eli kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tietoa aiemman tutkimuksen pohjalta. Menetelmässä tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä pyritään muodostamaan yleiskuva keräämällä mahdollisimman paljon tietoa. Aineistoa on haettu useista eri tietokannoista, ja se koostuu kahdeksasta artikkelista. Aineistoa on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Teoriaohjaavassa analyysissä aikaisempi tieto ohjaa analyysiä, mutta käsitteet ja luokat muodostuvat vasta analyysin tuloksena, ja tarkoituksena on luoda uusi teoreettinen kokonaisuus. Sosiaalityössä on hyödynnetty pelillisiä menetelmiä etenkin lasten kanssa työskentelyssä. Perinteisiä menetelmiä ovat erilaiset kortit, mutta niiden rinnalle on tullut myös muita menetelmiä, jotka ovat selkeästi pelimäisyyttä tavoittelevia, tai jopa varsinaisia pelejä. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa Life Story Board, Omaa tietä etsimässä, Pelitarina, SPIRAL ja Trigenda. Tutkielman perusteella pelillisten menetelmien käytöllä on monia positiivisia vaikutuksia, jotka voidaan jakaa kolmeen osittain päällekkäiseen teemaan, jotka ovat pohdinnan lisääntyminen, vuorovaikutuksen syventyminen ja aktiivisuuden ja osallisuuden tukeminen. Pohdinnan lisääntyminen ja asiakkaan näkökulman laajentuminen on hedelmällistä sekä asiakkaalle että ammattilaiselle, sillä sen avulla saadaan yhteinen pohja toiminnan suunnittelulle. Pelillisten menetelmien avulla vaikeistakin asioista puhuminen on helpompaa, ja asiakkaat kokivat tulleensa ymmärretyiksi paremmin. Kuulluksi tuleminen on tärkeä osallisuutta lisäävä tekijä. Menetelmät mahdollistavat myös asiakkaan ottamisen mukaan päätöksentekoon alusta lähtien, ja tarjoavat keinon tavoitteiden asettamiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Jotkin menetelmät jopa purkavat valtasuhteita kääntämällä asiakkaan ja ammattilaisen roolit toisinpäin. Nämä teemat voi nähdä myös vaiheina prosessissa, joka alkaa pohdinnan lisääntymisestä, ja vuorovaikutuksen syventymisen kautta tukee aktiivisuutta ja osallisuutta. Vaiheissa korostuvat vuorollaan pelillisten menetelmien eri funktiot. Tutkielman perusteella peleihin ja pelillisyyteen liittyvät asenteet ovat pääosin myönteisiä, mutta pelaamiseen liitetään myös monia ongelmia. Pelillisyyteen liittyvissä epäluuloissa korostuu huoli siitä, vähentääkö digitaalisten menetelmien käyttö kasvokkaista vuorovaikutusta. Pelit eivät myöskään sovellu kaikkien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Joidenkin kohdalla ne voivat kuitenkin tarjota luontevan tavan osallistua toimintaan, ja niiden käyttämisen pitäisikin olla tilannekohtaista. Vaikka pelit ja pelillisyys jakavat mielipiteitä, on myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät osaa ottaa kantaa asiaan. Hyötypelien vaikutusten tutkiminen ja tietoisuuden lisääminen ovat siis paikallaan. Pelillisten menetelmien käyttämisen ei kuitenkaan pidä olla toiminnan päämäärä, vaan ne ovat aina vain välineitä halutun tavoitteen saavuttamiseen. Parhaimmillaan ne kuitenkin voivat osaltaan lisätä osallisuutta, ja jopa tavoittaa joitain sellaisia ihmisiä, jotka muuten jäisivät palveluiden ulkopuolelle.