Aapeli-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot ja niiden seuraukset
Salvi, Valtteri (2020)
Salvi, Valtteri
2020
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Degree Programme in Computing and Electrical Engineering, BSc (Tech)
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005175406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005175406
Tiivistelmä
Tammikuussa 2019 Suomea koetteli Aapeli-myrsky, joka aiheutti laajalti omaisuusvahinkoja. Myrsky vahingoitti myös sähköverkkoa aiheuttaen runsaasti sähkökatkoja. Tässä työssä tarkastellaan Aapeli-myrskyn aiheuttamia sähkökatkoja sekä niiden seurauksia. Lisäksi työssä käydään läpi toimenpiteitä, joilla Aapeli-myrskyn kaltaisiin luonnonilmiöihin on pyritty varautumaan sekä keinoja, joilla varautumista on pyritty edistämään. Työssä verrataan myös Aapeli-myrskyn seurauksia aikaisempiin vastaaviin myrskyihin sekä pohditaan, onko myrskyihin varautumisessa kehitytty.
Työssä perehdytään sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittämistä tutkittaessa niin sääntelyyn toimialan taustalla kuin käytännön toimenpiteisiin verkon kehittämisessä. Tärkeimmäksi edistämistoimenpiteeksi nostetaan uusi sähkömarkkinalaki, jonka vaatimukset sähkön toimitusvarmuudelle sallivat tulevaisuudessa asemakaava-alueella korkeintaan 6 tunnin ja muualla korkeintaan 36 tunnin sähkönjakelun keskeytyksiä. Lain vaatimukset tulevat voimaan portaittain vuoteen 2028 loppuun mennessä. Poikkeuksena ovat sähköverkkoyhtiöt, joille on myönnetty lisäaikaa vaatimusten täyttämiseksi. Tärkeimpänä käytännöntoimenpiteenä sähkömarkkinalain vaatimuksiin vastaamisessa korostetaan sähköverkon kaapeloinnin merkitystä, joka on kasvanut lakimuutosten jälkeen merkittävästi. Työssä haetaan Aapeli-myrskylle ja sen seurauksille vertailukohtaa vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyistä sekä vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyistä.
Työn perusteella Aapeli-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot sekä niiden seuraukset jäivät aikaisempia vastaavan suurusluokan myrskyjä huomattavasti pienemmiksi. Aapeli-myrskyn tapauksessa on selkeästi nähtävissä, että toimet jakeluverkon toimintavarmuuden kehittämiseksi ovat olleet tehokkaita. Sähkömarkkinalaki vaatii verkon kehittämistoimenpiteitä myös tulevaisuudessa, joten vastaavat myrskyt tulevat jatkossa aiheuttamaan yhä vähemmän sähkökatkoja.
Työssä perehdytään sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittämistä tutkittaessa niin sääntelyyn toimialan taustalla kuin käytännön toimenpiteisiin verkon kehittämisessä. Tärkeimmäksi edistämistoimenpiteeksi nostetaan uusi sähkömarkkinalaki, jonka vaatimukset sähkön toimitusvarmuudelle sallivat tulevaisuudessa asemakaava-alueella korkeintaan 6 tunnin ja muualla korkeintaan 36 tunnin sähkönjakelun keskeytyksiä. Lain vaatimukset tulevat voimaan portaittain vuoteen 2028 loppuun mennessä. Poikkeuksena ovat sähköverkkoyhtiöt, joille on myönnetty lisäaikaa vaatimusten täyttämiseksi. Tärkeimpänä käytännöntoimenpiteenä sähkömarkkinalain vaatimuksiin vastaamisessa korostetaan sähköverkon kaapeloinnin merkitystä, joka on kasvanut lakimuutosten jälkeen merkittävästi. Työssä haetaan Aapeli-myrskylle ja sen seurauksille vertailukohtaa vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyistä sekä vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyistä.
Työn perusteella Aapeli-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot sekä niiden seuraukset jäivät aikaisempia vastaavan suurusluokan myrskyjä huomattavasti pienemmiksi. Aapeli-myrskyn tapauksessa on selkeästi nähtävissä, että toimet jakeluverkon toimintavarmuuden kehittämiseksi ovat olleet tehokkaita. Sähkömarkkinalaki vaatii verkon kehittämistoimenpiteitä myös tulevaisuudessa, joten vastaavat myrskyt tulevat jatkossa aiheuttamaan yhä vähemmän sähkökatkoja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]