Läpinäkyvyys ja poliittinen luottamus Ranskassa: Kansalliskokouksen edustajien suhtautuminen vuoden 2017 lakiuudistukseen
Märkjärvi, Rosa (2020)
2020
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005165398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005165398
Tiivistelmä
Poliittinen luottamus on heikentynyt Ranskassa viime vuosikymmenien aikana. Maa on ryhtynyt toimiin sen palauttamiseksi: 2010-luvulla Ranskassa aloitettiin korruptionvastainen työ muun muassa lisäämällä politiikan läpinäkyvyyttä. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee läpinäkyvyyden asemaa Ranskassa: mitä maassa on tehty läpinäkyvyyden lisäämiseksi, erityisesti lainsäädännön puitteissa. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten Ranskan kansalliskokouksen edustajat suhtautuvat vuoden 2017 poliittisen luottamuksen lisäämiseen tähtäävään lakiuudistukseen (loi organique n° 2017–1338 pour la confiance dans la vie politique). Tämän lisäksi tarkastelen, miten lakiuudistuksesta puhutaan sanomalehtiartikkeleissa.
Aineistoni koostuu kyseisen lakiesityksen muutosehdotuksista sekä sanomalehtiartikkeleista. Valitsin kansalliskokouksen käsittelyssä tehdyt muutosehdotukset vuoden 2017 lakiesitykseen ja sanomalehtiartikkeleita lain käsittelyn ajalta Ranskan suurimmista sanomalehdistä (Le Monde, Le Figaro ja Libération). Käytin muutosehdotusten analyysiin sisällönanalyysin keinoja luokittelemalla ehdotukset niiden vaativuuden mukaan. Tämän lisäksi muodostin alaluokkia, joiden avulla pääsin käsiksi muutosehdotusten sisältöön. Muutosehdotusten analyysin tueksi tarkastelin sanomalehtiartikkeleissa käytyä keskustelua eniten huomiota herättäneistä lainkohdista.
Tutkielmani perusteella voin todeta, että Ranskassa on ryhdytty korruptionvastaiseen työhön. Läpinäkyvyyttä on lisätty lakiuudistusten myötä, mutta toimet eivät ole riittäviä. Kansalliskokouksen edustajien suhtautuminen lakiuudistukseen oli hyvin vaihtelevaa, erityisesti opposition vasemmisto- ja oikeistopuolueet olivat selkeästi eri mieltä siitä, mikä on riittävää. Tämän lisäksi sanomalehtiartikkeleissa käydyssä keskustelussa nousi esiin epäily lain riittävyydestä. Maassa on siis alkanut muutosprosessi, mutta se vaatii lisää rakenteellisia ja kulttuurillisia muutoksia: pelkkä läpinäkyvyyden lisääminen ei riitä.
Aineistoni koostuu kyseisen lakiesityksen muutosehdotuksista sekä sanomalehtiartikkeleista. Valitsin kansalliskokouksen käsittelyssä tehdyt muutosehdotukset vuoden 2017 lakiesitykseen ja sanomalehtiartikkeleita lain käsittelyn ajalta Ranskan suurimmista sanomalehdistä (Le Monde, Le Figaro ja Libération). Käytin muutosehdotusten analyysiin sisällönanalyysin keinoja luokittelemalla ehdotukset niiden vaativuuden mukaan. Tämän lisäksi muodostin alaluokkia, joiden avulla pääsin käsiksi muutosehdotusten sisältöön. Muutosehdotusten analyysin tueksi tarkastelin sanomalehtiartikkeleissa käytyä keskustelua eniten huomiota herättäneistä lainkohdista.
Tutkielmani perusteella voin todeta, että Ranskassa on ryhdytty korruptionvastaiseen työhön. Läpinäkyvyyttä on lisätty lakiuudistusten myötä, mutta toimet eivät ole riittäviä. Kansalliskokouksen edustajien suhtautuminen lakiuudistukseen oli hyvin vaihtelevaa, erityisesti opposition vasemmisto- ja oikeistopuolueet olivat selkeästi eri mieltä siitä, mikä on riittävää. Tämän lisäksi sanomalehtiartikkeleissa käydyssä keskustelussa nousi esiin epäily lain riittävyydestä. Maassa on siis alkanut muutosprosessi, mutta se vaatii lisää rakenteellisia ja kulttuurillisia muutoksia: pelkkä läpinäkyvyyden lisääminen ei riitä.