Uhkakuvat al-Holin leirin naisista suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa vastaan
Rajala, Essi (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005165397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005165397
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella, millaisia uhkakuvia al-Holin leirin suomalaisnaisista ja heidän lapsistaan tuotetaan verkkokeskusteluissa. Al-Holin leirin tapahtumat nousivat pinnalle mediassa vuonna 2019 keväällä ensimmäisen kerran. Erityisesti syksyllä aiheesta uutisoitiin paljon, sillä valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kotiuttaa leiriltä kaksi orvoksi jäänyttä suomalaislasta. Aihe jakaa paljon mielipiteitä, sillä naisilla on mahdollisia yhteyksiä Isisiin ja siksi heitä pidetään suurena turvallisuusriskinä. Muun muassa Suojelupoliisi on antanut arvion, jonka mukaan naisten ja lasten saapuminen Suomeen todennäköisesti lisäisi terrorismin uhkaa Suomessa.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä toimi diskurssianalyysi. Diskurssianalyysissä tarkastellaan kielen kautta tuotettuja merkityksiä. Tutkimuksessa esille nousseet tulokset pohjautuivat aineistossa tuotettuun kontekstiin, eikä niistä siten voida tehdä yleistyksiä. Tarkoituksena oli tarkastella, millaisia uhkakuvia keskusteluissa ilmeni, ja kuinka keskusteluja kommentoineet suomalaiset tuottivat erontekoa heidän itsensä sekä leirin naisten ja lasten välille. Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomi24-verkkosivustolta, joka on Suomen suurin verkkoyhteisö.
Teoreettisena pohjana tutkimuksessa hyödynnettiin Henri Tajfelin ja Josh Turnerin sosiaalisen identiteetin teoriaa. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan sosiaalinen identiteetti syntyy erilaisten ryhmäjäsenyyksien kautta. Teorian mukaan ihmisillä on taipumus suosia omaa ryhmäänsä. Tutkimuksessa sisäryhmäksi ymmärrettiin Suomessa asuvat suomalaiset, kun taas al-Holin leirin suomalaiset naiset ja lapset koettiin ulkoryhmän jäseninä. Toinen keskeinen teoria tutkimuksessa oli Walter Stephanin uhkateoria. Uhkateoriassa uhan kokemukset jakautuvat symboliseen ja realistiseen uhkaan. Analyysissä esille nousseet diskurssit käsittelivät uskontoa, asenteita, pukeutumista, turvallisuutta ja verorahojen käyttöä. Tulokset osoittivat, kuinka aineistossa esille noussut kansallisen identiteetin rakentuminen oli luonteeltaan hyvin eksplisiittinen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä toimi diskurssianalyysi. Diskurssianalyysissä tarkastellaan kielen kautta tuotettuja merkityksiä. Tutkimuksessa esille nousseet tulokset pohjautuivat aineistossa tuotettuun kontekstiin, eikä niistä siten voida tehdä yleistyksiä. Tarkoituksena oli tarkastella, millaisia uhkakuvia keskusteluissa ilmeni, ja kuinka keskusteluja kommentoineet suomalaiset tuottivat erontekoa heidän itsensä sekä leirin naisten ja lasten välille. Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomi24-verkkosivustolta, joka on Suomen suurin verkkoyhteisö.
Teoreettisena pohjana tutkimuksessa hyödynnettiin Henri Tajfelin ja Josh Turnerin sosiaalisen identiteetin teoriaa. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan sosiaalinen identiteetti syntyy erilaisten ryhmäjäsenyyksien kautta. Teorian mukaan ihmisillä on taipumus suosia omaa ryhmäänsä. Tutkimuksessa sisäryhmäksi ymmärrettiin Suomessa asuvat suomalaiset, kun taas al-Holin leirin suomalaiset naiset ja lapset koettiin ulkoryhmän jäseninä. Toinen keskeinen teoria tutkimuksessa oli Walter Stephanin uhkateoria. Uhkateoriassa uhan kokemukset jakautuvat symboliseen ja realistiseen uhkaan. Analyysissä esille nousseet diskurssit käsittelivät uskontoa, asenteita, pukeutumista, turvallisuutta ja verorahojen käyttöä. Tulokset osoittivat, kuinka aineistossa esille noussut kansallisen identiteetin rakentuminen oli luonteeltaan hyvin eksplisiittinen.