Ympäristöluokituksen kriteerit ja käyttöönotto omaperusteisessa asuntotuotannossa

Abstract

Rakennustietosäätiö on kehittänyt uuden ja täysin suomalaisen kriteeripohjaisen ympäristöluokitusjärjestelmän, RTS-ympäristöluokituksen, rakennusalan tarpeisiin. Luokitus soveltuu myös asuntorakennushankkeelle. RTS-ympäristöluokituksen saamiseksi ulkopuolisen Rakennustietosäätiön valtuuttaman asiantuntijan tulee auditoida hanke. Auditointi perustuu pääosin RTS-ympäristöluokituksen kriteeristön vaatimiin hankeraportteihin ja dokumentteihin.

Ympäristöluokitus on vielä varsin tuntematon, joten tietoa tai aiempia tutkimuksia sen käytöstä ei ole. Lisäksi RTS-ympäristöluokituksen kriteeristö on laaja ja sen ymmärtäminen rakentamistapaa määräävien lakien ja asetusten sekä ohjaavien julkaisuiden kontekstissa koetaan työlääksi. Kestävän kehityksen huomioiminen on kuitenkin välttämätön kehityssuunta myös rakentamisessa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, vastaako RTS-ympäristöluokitus kestävän kehityksen osa-alueita (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys). Työn kohdeyrityksen näkökulmasta on tarpeellista myös tutkia ympäristöluokituksen käyttöönotossa huomioitavia asioita sekä valmiutta luokituksen käyttöönotolle tavanomaisessa asuinrakennushankkeessa.

Tutkimus koostuu toisiaan täydentävistä kirjallisuustutkimuksen sekä empiirisen tutkimuksen osista. Kirjallisuustutkimuksen ensimmäisessä osassa perehdytään aiempaan tutkimustietoon erilaisista kansainvälisesti käytetyistä kriteeripohjaisista ympäristöluokituksista, niiden käytöstä ja luokitusprosessin onnistumisen edellytyksistä. Kirjallisuustutkimuksen toisessa osassa perehdytään RTS-ympäristöluokituksen kriteereihin ja niiden vaatimustasoihin suhteessa lainsäädäntöön. Empiirisen tutkimuksen osuus toteutettiin kohdeyrityksen kahden eri hankkeen suunnitteluvaiheen osapuolille tehdyllä kyselyllä ja haastattelulla. Kyselyn ja haastattelun empiirisiä tutkimustuloksia vertaillaan kirjallisuustutkimuksen tuloksiin.

Kirjallisuustutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että kriteeripohjaiset ympäristöluokitukset huomioisivat tasapuolisesti kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita. Myös RTS-ympäristöluokituksen painoarvoista on nähtävissä, että osa kriteereistä ja kriteerien pääryhmistä nousee pisteytyksen osalta toisia tärkeämmiksi. Toisaalta kyselytutkimuksen perusteella lähes jokaisella luokituksen kriteerillä koettiin olevan vähintään jonkin verran vaikutusta rakennushankkeen kestävyyteen. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kestävä kehitys ja kestävä rakennushanke voivat olla määritelminä vielä jonkin verran tuntemattomia rakennushankkeen keskeisille osapuolille.

Tutkimus osoitti, että suurin osa RTS-ympäristöluokituksen kriteereistä vaatii lainsäädäntöä ja asetuksia korkeampia ominaisarvoja tai toimia rakennushankkeen toteutukselta. Kriteerien vaatimukset olivat kuitenkin löydettävissä pääasiassa Suomessa julkaistuista ohjekirjoista ja -korteista. Myös haastatteluiden perusteella voidaan todeta, kriteerit suomalaiseen rakennustapaan sopiviksi ja suositeltaviksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Tutkimuksen tuloksista koostetiin suositukset RTS-ympäristöluokituksen käyttöönotolle sekä mahdolliset uhat ja vahvuudet, joita RTS-luokiteltavaan rakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa huomioida. Haasteiksi nousivat muun muassa käyttöönoton markkinataloudellinen hyöty ja huoli siitä, unohdetaanko monimutkaiseen luokitukseen keskittyessä jotain muuta rakennushankkeen onnistumisen kannalta olennaista. Pääasiassa luokitusta suositeltiin tarkastuslistana jo hyvälle suunnittelulle ja tekemiselle. Luokituksen työmäärä jäänee hyvinkin kohtuulliseksi, mikäli se otetaan riittävän ajoissa esille ja pystytään hyödyntämään valmiiksi olemassa olevaa tietoa vaadittavista toimenpiteistä ja dokumentoinnista.

The Building Information Foundation RTS has developed a new and Finnish criteria-based environmental assessment method, the RTS environmental assessment, for the needs of the construction industry. The assessment can also be applied for a housing construction project. For obtain a certification of RTS, the project must be audited by an external expert authorized by the Building Information Foundation RTS. The audit is mainly based on project reporting and documentation, for which the criteria of the RTS environmental assessment method set requirements.

The RTS environmental assessment is still unknown, so there are not previous studies on its use. In addition, the criteria for the RTS environmental assessment are extensive and it is perceived as difficult to understand it in the context of the laws and regulations governing the construction method and the guiding publications. Sustainable development is also an increasing trend in construction. The aim of the study is to determine whether the RTS environmental classification corresponds to the dimensions of sustainable development (economic, social, and ecological sustainability). From the perspective of the company, it is also necessary to study the ability for the introduction of the environmental assessment in a housing development project.

The study consists of a literature review and an empirical study that complementary each other. The first part of the literature review examined previous research data on various inter-nationally used criteria-based environmental assessments, their use, and the conditions for the success of the assessment process. The second part of the literature review examined the RTS environmental assessment, its criteria, and the requirement levels of the criteria in relation to the legislation. The empirical research part was carried out with a questionnaire survey and interview of the sides in the design phase of two different projects of the target company. The empirical research results of the survey and interview are compared with the results of the literature search.

Based on the literature review, it cannot be said that criteria-based environmental assessments take equal account of all dimensions of sustainable development. It can also be seen from the weights of the RTS environmental assessment that some of the criteria become more important than others in terms of scoring. On the other hand, based on the questionnaire survey, almost every classification criterion was felt to have at least some effect on the sustainability of the construction project. However, the study revealed that sustainable development and a sustainable construction project may still be unknown to key parties in the construction project.

The part of the literature review that examined the requirements of the RTS environmental assessment criteria and their level in relation to legislation showed that most of the criteria required higher level of implementation than Finnish legislation or degrees of the Ministry of the Environment requires. However, the requirements of the criteria could be found also from the design guidebooks and cards published in Finland. Also, according to interview survey the criteria fits the Finnish construction style and can be recommended, with a few exceptions.

The results of the study were also used to compile recommendations for implementation of assessment. Possible threats and strengths of the assessment that appeared in study are also pointed out. One threat was whether the rating would bring any economic benefits. Also, the concern was pointed out if something essential to the success of the construction project would be overlooked when focusing on the complex rating. Mainly, classification was recommended as a checklist for already good planning and production. The workload caused by the RTS environmental assessment criteria is founded more reasonable if they are presented in the beginning of the project and the information on the required measures and documentation are defined clearly.