Päästömarkkinat Euroopassa ja markkinoiden muutostekijät: Päästökaupan ja vapaaehtoisten päästövähennysmarkkinapalveluiden kehitys
Pokka, Laura (2020)
Pokka, Laura
2020
Ympäristö- ja energiatekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Environmental and Energy Engineering, MSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155372
Tiivistelmä
Päästömarkkinat ovat olleet jo yli vuosikymmenen keinona vähentää ilmastopäästöjä markkinaehtoisesti. Markkinat ovat kasvavia ja kiinnostus niitä kohtaan lisääntyy. Toiminta velvoitemarkkinalla ja vapaaehtoisuuteen perustuvilla päästövähennysmarkkinoilla on hyvin erilaista asettaen erilaisia vaatimuksia palveluntuottajille ja asiakkaille, jotka toimivat markkinoilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli vastata kysymykseen, minkälainen palvelukonsepti palvelisi markkinapalveluita tuottavaa yritystä ja sen asiakkaita parhaiten. Työssä käsiteltäviä päästömarkkinoita olivat Euroopan unionin päästömarkkina, sähkön alkuperätakuut sekä vapaaehtoiset päästövähennykset.
Tutkimus tehtiin laadullisena analyysinä markkinoiden tilasta ja markkinatoimijoiden näkemyksestä ja tarpeista. Ensimmäiseksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin kolmen käsiteltävän markkinan toiminta ja muutostekijät. Toinen osio oli haastattelututkimus, jota varten haastateltiin markkinatoimijoita kaikilta kolmelta markkinalta. Näiden kahden osuuden ja kohdeyrityksen nykyisten palveluiden tutkimisen avulla pyrittiin luomaan palvelumuotoilun keinoin palvelukonsepti, joka yhdistää markkinan velvoitteet, asiakkaiden tarpeet ja kohdeyrityksen valmiudet.
Markkinoiden tilan katsauksessa selvisi, että poliittiset muutosvoimat ajavat Euroopan päästömarkkinaa niukkuuteen. Päästömarkkina on yhtenä kustannuksena muiden joukossa osaltaan ajamassa haastateltavia vähentämään toiminnan päästöjään. Haastatteluissa ei tullut esille, että päästökaupan suojauksella olisi iso rooli toiminnassa, vaan hintariskiin varauduttiin investoimalla menetelmiin, jotka vähentävät toiminnan päästöjä. Sähkön alkuperätakuiden säätely on vähäisempää, ja yleinen paine asiakkailta ja sijoittajilta tuo yrityksille painetta panostaa uusiutuvaan sähköön. Uusiutuvan sähkön määrä tulee nousemaan, mutta markkina on volatiili ja epälikvidi mikä tekee markkinalla toimimisesta joillekin epämiellyttävää. Päästökompensointimarkkinat eivät ole säännöstelty kansallisella tasolla, mutta tulevilla kansainvälisillä ilmastosopimuksilla voi olla vaikutus markkinan kasvuun, ja ne voivat tuoda myös uskottavuutta markkinalle, joka on herättänyt paljon keskustelua kansainvälisessä ja kansallisessa mediassa. Haastatelluista monelle päästökompensaatiot ovat vielä tuntemattomia, tai niiden käyttö ei ole ajankohtaista.
Kirjallisuuskatsauksesta saadun tiedon, haastattelutulosten ja palvelumuotoilun menetelmien avulla kehitettiin nykyistä palvelukonseptia vastaamaan kasvavan markkinan tarpeisiin. Palveluiden ydin on riskienhallinnassa, joka on kohdeyrityksen ydinosaamista. Kasvavilla, volatiileillä markkinoilla hinnanmuutosta vastaan suojatumalla voidaan saada asiakkaalle arvoa. Muuta arvoa asiakas saa markkinainformaatiosta ja markkinatoiminnan helpottamisesta.
Tutkimus tehtiin laadullisena analyysinä markkinoiden tilasta ja markkinatoimijoiden näkemyksestä ja tarpeista. Ensimmäiseksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin kolmen käsiteltävän markkinan toiminta ja muutostekijät. Toinen osio oli haastattelututkimus, jota varten haastateltiin markkinatoimijoita kaikilta kolmelta markkinalta. Näiden kahden osuuden ja kohdeyrityksen nykyisten palveluiden tutkimisen avulla pyrittiin luomaan palvelumuotoilun keinoin palvelukonsepti, joka yhdistää markkinan velvoitteet, asiakkaiden tarpeet ja kohdeyrityksen valmiudet.
Markkinoiden tilan katsauksessa selvisi, että poliittiset muutosvoimat ajavat Euroopan päästömarkkinaa niukkuuteen. Päästömarkkina on yhtenä kustannuksena muiden joukossa osaltaan ajamassa haastateltavia vähentämään toiminnan päästöjään. Haastatteluissa ei tullut esille, että päästökaupan suojauksella olisi iso rooli toiminnassa, vaan hintariskiin varauduttiin investoimalla menetelmiin, jotka vähentävät toiminnan päästöjä. Sähkön alkuperätakuiden säätely on vähäisempää, ja yleinen paine asiakkailta ja sijoittajilta tuo yrityksille painetta panostaa uusiutuvaan sähköön. Uusiutuvan sähkön määrä tulee nousemaan, mutta markkina on volatiili ja epälikvidi mikä tekee markkinalla toimimisesta joillekin epämiellyttävää. Päästökompensointimarkkinat eivät ole säännöstelty kansallisella tasolla, mutta tulevilla kansainvälisillä ilmastosopimuksilla voi olla vaikutus markkinan kasvuun, ja ne voivat tuoda myös uskottavuutta markkinalle, joka on herättänyt paljon keskustelua kansainvälisessä ja kansallisessa mediassa. Haastatelluista monelle päästökompensaatiot ovat vielä tuntemattomia, tai niiden käyttö ei ole ajankohtaista.
Kirjallisuuskatsauksesta saadun tiedon, haastattelutulosten ja palvelumuotoilun menetelmien avulla kehitettiin nykyistä palvelukonseptia vastaamaan kasvavan markkinan tarpeisiin. Palveluiden ydin on riskienhallinnassa, joka on kohdeyrityksen ydinosaamista. Kasvavilla, volatiileillä markkinoilla hinnanmuutosta vastaan suojatumalla voidaan saada asiakkaalle arvoa. Muuta arvoa asiakas saa markkinainformaatiosta ja markkinatoiminnan helpottamisesta.