Kinky, suhteellisesti – Sosiaalisen ympäristön merkitys marginalisoidulle seksuaalisuudelle
Aguilar, Jasmin (2020)
Aguilar, Jasmin
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155354
Tiivistelmä
Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan, kuinka marginaalissa rakentuva seksuaalisuus ja kinkyyden kokemus suhteutuvat sosiaaliseen ympäristöön. Tarkoitus on lisätä tutkimustietoa Suomessa vähän tutkitusta aihealueesta. Marginalisoitua seksuaalisuutta tarkastellaan suomalaisten kinkyjen kautta. Kinky kattaa käsitteenä monenlaisia marginalisoituja seksuaalisuuksia kuten dominointia, alistumista, fetisismiä, ryhmäseksiä, sadismia, masokismia, sidontaa, voyerismia ja exhibitionismia. Tutkimus nojaa kulttuurintutkimukselliseen ja konstruktionistiseen näkökulmaan sekä feministiseen queer-teoriaan. Tulkintojen teoreettinen viitekehys rakentuu Michel Foucault’n käsitykselle vallasta ja seksuaalisuudesta, Erving Goffmanin teoretisoinnille vuorovaikutuksesta ja Sara Ahmedin ajatuksille tunteiden kulttuuripolitiikasta.
Aineistonkeruun metodina on käytetty narratiivista eläytymismenetelmää. Kinky-yhdistyksen kokoontujille on annettu kehyskertomus, jonka pohjalta heitä on pyydetty kirjoittamaan eläytymiskertomus. Kehyskertomus kuvaa kaapista ulos tulemista ja siitä on jaettu vastattavaksi kolmea erilaista variaatiota. Aineiston tekstit kuvaavat tilanteita, joissa ystävät suhtautuvat ulostulemiseen joko positiivisesti, neutraalisti tai negatiivisesti. Vastaajien teksteissä on kuvailtu, miten ulostuleminen tapahtuu, mitä ystäville kerrotaan, minkälaiseksi tilanne muotoutuu, miltä se tuntuu ja mitä siitä seuraa. Laadullinen aineisto koostuu yhteensä 35 eläytymiskertomuksesta, joita on analysoitu aineistolähtöisesti ja teoreettisen viitekehyksen avulla tulkiten.
Eläytymiskertomuksista selviää, kuinka ympäristön erilaiset reaktiot vaikuttavat kinkyyden kokemukseen, ihmissuhteisiin ja jäsennykseen ympäröivistä normeista. Muiden reaktiolla on marginalisaatiota rakentava, uusintava tai purkava vaikutus. Siinä missä positiivisilla ja negatiivisilla reaktioilla on kauaskantoisia vaikutuksia, neutraalin reaktion vaikutukset ovat lyhytkestoisia. Neutraalin reaktion vaikutukset ovat kuitenkin, paitsi ohimeneviä, myös alttiita tulkinnalle. Ulostuleminen ei ole helppoa, joten neutraali reaktio kinkyyn tulkitaan toisinaan peitellyksi järkytykseksi tai paheksunnaksi. On ilmeistä, että kinkystä puhuminen ei ole normin mukaista toimintaa. Kinkyydestä kertominen edellyttää kahden tabun uhmaamista; on puhuttava yhtä aikaa sekä seksistä että epätyypillisyydestä, mikä yhdessä muiden leimautumisriskien kanssa tekee kinkystä puhumisen vaikeaksi. Kinky näyttäytyy rajankäyntinä. Se on samaan aikaan kapinallista ja sovittelevaa seksuaalisuutta. Läsnä ovat sekä vastustus sekä vastuunkanto. Oli ympäristön reaktio mikä tahansa, itse kinkyyn seksuaalisuuteen se ei vaikuta. Seksuaaliset preferenssit eivät muutu, vaikka sosiaalinen ympäristö vaikuttaisikin kinkyilijän tunteisiin, ihmissuhteisiin ja normitietoisuuteen.
Aineistonkeruun metodina on käytetty narratiivista eläytymismenetelmää. Kinky-yhdistyksen kokoontujille on annettu kehyskertomus, jonka pohjalta heitä on pyydetty kirjoittamaan eläytymiskertomus. Kehyskertomus kuvaa kaapista ulos tulemista ja siitä on jaettu vastattavaksi kolmea erilaista variaatiota. Aineiston tekstit kuvaavat tilanteita, joissa ystävät suhtautuvat ulostulemiseen joko positiivisesti, neutraalisti tai negatiivisesti. Vastaajien teksteissä on kuvailtu, miten ulostuleminen tapahtuu, mitä ystäville kerrotaan, minkälaiseksi tilanne muotoutuu, miltä se tuntuu ja mitä siitä seuraa. Laadullinen aineisto koostuu yhteensä 35 eläytymiskertomuksesta, joita on analysoitu aineistolähtöisesti ja teoreettisen viitekehyksen avulla tulkiten.
Eläytymiskertomuksista selviää, kuinka ympäristön erilaiset reaktiot vaikuttavat kinkyyden kokemukseen, ihmissuhteisiin ja jäsennykseen ympäröivistä normeista. Muiden reaktiolla on marginalisaatiota rakentava, uusintava tai purkava vaikutus. Siinä missä positiivisilla ja negatiivisilla reaktioilla on kauaskantoisia vaikutuksia, neutraalin reaktion vaikutukset ovat lyhytkestoisia. Neutraalin reaktion vaikutukset ovat kuitenkin, paitsi ohimeneviä, myös alttiita tulkinnalle. Ulostuleminen ei ole helppoa, joten neutraali reaktio kinkyyn tulkitaan toisinaan peitellyksi järkytykseksi tai paheksunnaksi. On ilmeistä, että kinkystä puhuminen ei ole normin mukaista toimintaa. Kinkyydestä kertominen edellyttää kahden tabun uhmaamista; on puhuttava yhtä aikaa sekä seksistä että epätyypillisyydestä, mikä yhdessä muiden leimautumisriskien kanssa tekee kinkystä puhumisen vaikeaksi. Kinky näyttäytyy rajankäyntinä. Se on samaan aikaan kapinallista ja sovittelevaa seksuaalisuutta. Läsnä ovat sekä vastustus sekä vastuunkanto. Oli ympäristön reaktio mikä tahansa, itse kinkyyn seksuaalisuuteen se ei vaikuta. Seksuaaliset preferenssit eivät muutu, vaikka sosiaalinen ympäristö vaikuttaisikin kinkyilijän tunteisiin, ihmissuhteisiin ja normitietoisuuteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]