"Muistan isäni joskus sanoneen, ettei tytöt pelaa videopelejä" : Videopelejä pelaavien naisten kokemuksia pelaamisen hyvistä ja huonoista puolista
Seppälä, Milla (2020)
Seppälä, Milla
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155348
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella sitä, millaista kohtelua videopelejä pelaavat naiset saavat osakseen videopeleissä. Tutkimuksen tutkimuskysymyksenä on, millaista stereotyyppistä kohtelua tai pelaamisen myötä positiivisia vaikutuksia naisilla nykyaikana on. Pelaavien naisten osuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Ennen naisia kohdeltiin peliympäristöissä ennakkoluuloisesta ja alentavasti. Tässä tutkimuksessa kiinnostus on siinä, kokevatko pelaavat naiset edelleen tällaista kohtelua ja mikäli näin on, miten se ilmenee.
Miehet identifioivat itsensä pelaajiksi näkyvämmin kuin naiset, jotka nähdään joko naisina tai pelaajina. Nainen ei voi siis olla samanaikaisesti nainen ja pelaaja. Tällä on pyritty oikeuttamaan stereotypia, jonka mukaan pelaaja on aina mies. Tällainen stereotypiamainen oletus saattaa kertoa siitä, että naisten pelaamista kyseenalaistetaan edelleen, jos nainen ei voi identifioida itseään pelaajaksi olematta vakavasti otettava nainen.
Aineisto on kerätty avoimena kirjoituspyyntönä, johon vastaajat saivat kirjoittaa laadittuja apukysymyksiä käyttäen omanlaisensa tekstin. Kirjoituspyyntö jaettiin erääseen Facebook-ryhmään. Tutkimuksen tarkastelun kohteena ovat naisten kokemukset, joten kirjoituspyyntöön pyydettiin vain naisten vastauksia. Kirjoituksia kertyi yhteensä 16. Naiset ovat 17–57-vuotiaita ja he tulevat erilaisista taustoista: opiskelijoita, työssäkäyviä ja työttömiä.
Aineiston analyysiin on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla aineistoa pelkistämällä hahmoteltiin neljä erilaista pääluokkaa, joihin analyysi painottuu. Aineistossa käy useasti esiin, miten muut pelaajat olettavat naispelaajan olevan mies, ennen kuin kuulevat esimerkiksi äänestä kyseessä olevan nainen. Toinen usein toistuva ilmiö on naisten kohtaama seksismi. Naiset kirjoittavat, että heitä on tultu iskemään peleissä tai suoraan ehdotettu seksiä. Kuitenkin pelaamisella koetaan olevan myös positiivisia puolia, kuten läheisten tuki ja kannustus. Usean naisen puoliso pelasi itsekin, joka on heidän suhteessaan yhdistävä tekijä. Pelaaminen koetaan myös rikkautena, sillä pelit tuovat elämään iloa ja vastapainoa arjen stressille. Tuloksista ilmenee, että pelaavat naiset kokevat edelleen jonkin verran stereotyyppistä kohtelua muilta pelaajilta, joka ilmenee sukupuolioletuksina ja seksisminä. Tulokset kertovat kuitenkin myös, että naiset kokevat pelaamisesta aiheutuvien hyvien asioiden painavan enemmän, sillä pelit ovat naisille tärkeä harrastus, joka tuo onnistumisen tunteita elämään.
Miehet identifioivat itsensä pelaajiksi näkyvämmin kuin naiset, jotka nähdään joko naisina tai pelaajina. Nainen ei voi siis olla samanaikaisesti nainen ja pelaaja. Tällä on pyritty oikeuttamaan stereotypia, jonka mukaan pelaaja on aina mies. Tällainen stereotypiamainen oletus saattaa kertoa siitä, että naisten pelaamista kyseenalaistetaan edelleen, jos nainen ei voi identifioida itseään pelaajaksi olematta vakavasti otettava nainen.
Aineisto on kerätty avoimena kirjoituspyyntönä, johon vastaajat saivat kirjoittaa laadittuja apukysymyksiä käyttäen omanlaisensa tekstin. Kirjoituspyyntö jaettiin erääseen Facebook-ryhmään. Tutkimuksen tarkastelun kohteena ovat naisten kokemukset, joten kirjoituspyyntöön pyydettiin vain naisten vastauksia. Kirjoituksia kertyi yhteensä 16. Naiset ovat 17–57-vuotiaita ja he tulevat erilaisista taustoista: opiskelijoita, työssäkäyviä ja työttömiä.
Aineiston analyysiin on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla aineistoa pelkistämällä hahmoteltiin neljä erilaista pääluokkaa, joihin analyysi painottuu. Aineistossa käy useasti esiin, miten muut pelaajat olettavat naispelaajan olevan mies, ennen kuin kuulevat esimerkiksi äänestä kyseessä olevan nainen. Toinen usein toistuva ilmiö on naisten kohtaama seksismi. Naiset kirjoittavat, että heitä on tultu iskemään peleissä tai suoraan ehdotettu seksiä. Kuitenkin pelaamisella koetaan olevan myös positiivisia puolia, kuten läheisten tuki ja kannustus. Usean naisen puoliso pelasi itsekin, joka on heidän suhteessaan yhdistävä tekijä. Pelaaminen koetaan myös rikkautena, sillä pelit tuovat elämään iloa ja vastapainoa arjen stressille. Tuloksista ilmenee, että pelaavat naiset kokevat edelleen jonkin verran stereotyyppistä kohtelua muilta pelaajilta, joka ilmenee sukupuolioletuksina ja seksisminä. Tulokset kertovat kuitenkin myös, että naiset kokevat pelaamisesta aiheutuvien hyvien asioiden painavan enemmän, sillä pelit ovat naisille tärkeä harrastus, joka tuo onnistumisen tunteita elämään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5929]