Tarinoita toipumisesta: Mielenterveyskuntoutujat Hämeen Sanomissa ja Helsingin Sanomissa vuonna 2019
Tuominen, Anni (2020)
2020
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Journalism and Communication, Bachelor of Social Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155347
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan miten, mielenterveyskuntoutujista kirjoitetaan kahdessa suomalaisessa sanomalehdessä. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on seuraava: Millaisin diskurssein mielenterveyskuntoutujia esitetään Helsingin Sanomissa ja Hämeen Sanomissa, ja mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja on Helsingin Sanomien ja Hämeen Sanomien diskursseissa.
Tutkimus hyödyntää aikaisempaa tutkimusta mielenterveydestä suomalaisessa mediassa. Diskurssianalyysin avulla tutkimuksessa käytiin läpi yhteensä kuusi artikkelia käsittävä aineisto. Artikkeleista kolme oli Hämeen Sanomista ja toiset kolme Helsingin Sanomista. Kaikki artikkelit olivat aikavälillä 1.1.2019–31.12.2019 julkaistuja mielenterveyskuntoutujista kertovia artikkeleita. Artikkelien analyyttisen läpikäymisen tuloksena niistä erotettiin yhteensä kuusi diskurssia; neljä Hämeen Sanomien ja kaksi Helsingin Sanomien mielenterveyskuntoutujista kertovista artikkeleista.
Diskurssianalyysin tuloksena aineistoista löydettiin seuraavat diskurssit: Hämeen Sanomista avuttomuusdiskurssi, helpottumisdiskurssi, itsenäisyysdiskurssi ja huolestumisdiskurssi sekä Helsingin Sanomista kokemusdiskurssi ja kiitollisuusdiskurssi. Diskurssit eroavat siinä, miten toipuminen kuvataan mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu se, että sairauden oireet iskevät yllättäen ja varoittamatta. Kokemuksellisuus ja subjektiivisuus nousevat esiin tutkimuksessa eikä sairautta kuvata lamaannuttavana ja kaaosmaisena tekijänä mielenterveyskuntoutujan elämässä. Tutkielman tuloksissa paljastuu, että sairautta ei kuvata talouden näkökulmasta, mikä saattaa johtua aineiston artikkelien henkilövetoisuudesta. Artikkelien kerronta liikkuu mielenterveyskuntoutujan eri elämänvaiheissa ja niiden kuvailuissa.
Tutkimus hyödyntää aikaisempaa tutkimusta mielenterveydestä suomalaisessa mediassa. Diskurssianalyysin avulla tutkimuksessa käytiin läpi yhteensä kuusi artikkelia käsittävä aineisto. Artikkeleista kolme oli Hämeen Sanomista ja toiset kolme Helsingin Sanomista. Kaikki artikkelit olivat aikavälillä 1.1.2019–31.12.2019 julkaistuja mielenterveyskuntoutujista kertovia artikkeleita. Artikkelien analyyttisen läpikäymisen tuloksena niistä erotettiin yhteensä kuusi diskurssia; neljä Hämeen Sanomien ja kaksi Helsingin Sanomien mielenterveyskuntoutujista kertovista artikkeleista.
Diskurssianalyysin tuloksena aineistoista löydettiin seuraavat diskurssit: Hämeen Sanomista avuttomuusdiskurssi, helpottumisdiskurssi, itsenäisyysdiskurssi ja huolestumisdiskurssi sekä Helsingin Sanomista kokemusdiskurssi ja kiitollisuusdiskurssi. Diskurssit eroavat siinä, miten toipuminen kuvataan mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu se, että sairauden oireet iskevät yllättäen ja varoittamatta. Kokemuksellisuus ja subjektiivisuus nousevat esiin tutkimuksessa eikä sairautta kuvata lamaannuttavana ja kaaosmaisena tekijänä mielenterveyskuntoutujan elämässä. Tutkielman tuloksissa paljastuu, että sairautta ei kuvata talouden näkökulmasta, mikä saattaa johtua aineiston artikkelien henkilövetoisuudesta. Artikkelien kerronta liikkuu mielenterveyskuntoutujan eri elämänvaiheissa ja niiden kuvailuissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8261]