Potilaan itsemääräämisoikeus erityisesti elvytyksestä kieltäytymistilanteessa
Leinonen, Mirka (2020)
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155336
Tiivistelmä
Tässä julkisoikeudellisessa tutkielmassa tarkastellaan potilaan itsemääräämisoikeutta terveydenhuollossa. Tutkielmassa määritellään, mitä potilaan itsemääräämisoikeus on perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta ja miten potilas voi käyttää tätä oikeuttaan. Tavoitteena on kuvata oikeudellisen sääntelyn ja käytännön eroavaisuuksia sekä kuvata terveydenhuollon muiden normistojen vaikutusta potilaan hoidossa. Potilaan elvytyksestä kieltäytymistä itsemääräämisen näkökulmasta tarkastellaan omana tutkimuskysymyksenään. Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmatiikkaa, jonka avulla tulkitaan ja systematisoidaan tutkielman aihetta koskevia normeja.
Itsemääräämisoikeus on perus- ja ihmisoikeus, joka perustuu säännöksiin yksityiselämän suojasta ja oikeudesta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Terveydenhuollossa keskeistä on potilaan itsemäärääminen ja hänen hoitamisensa tulee tapahtua yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on mahdollista itsemääräämisoikeutensa turvin kieltäytyä kaikesta hoidosta, esimerkiksi elvytyksestä. Tosiasiallisissa hoitotilanteissa terveydenhuollon ammattihenkilöiden päätöksentekoon voivat kuitenkin vaikuttaa oikeudellisen sääntelyn lisäksi muut normistot.
Potilas ei ole ainoastaan hoitonsa kohde, vaan hän osallistuu aktiivisesti hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Potilaan edun määritteleminen paternalistisesti ei mahdollista itsemääräämisen toteutumista eikä edusta nykypäivän moniarvoista yhteiskuntaa. Potilaan elvytyksestä kieltäytymistä voi olla vaikeaa hyväksyä tilanteissa, joissa potilaalla olisi selviytymismahdollisuuksia. Potilaan tahdonilmaisun sivuuttamista voidaan perustella eettisillä periaatteilla, mutta eettiset ohjeet eivät voi ohittaa lainsäädäntöä eivätkä ne omaa painoarvoa tuomioistuimessa.
Itsemääräämisoikeuden aseman parantaminen edellyttäisi sen nimenomaista kirjaamista perustuslakiin yhdeksi perusoikeudeksi. Potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva sääntelykokonaisuus vaatisi uudistusta, sillä sääntely on osin puutteellista ja potilaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ilman laissa säädettyjä perusteita. Lisäksi elvytystä koskeva Käypä hoito -suositus tulisi saada vastaamaan potilaan itsemääräämisen sääntelyä.
Itsemääräämisoikeus on perus- ja ihmisoikeus, joka perustuu säännöksiin yksityiselämän suojasta ja oikeudesta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Terveydenhuollossa keskeistä on potilaan itsemäärääminen ja hänen hoitamisensa tulee tapahtua yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on mahdollista itsemääräämisoikeutensa turvin kieltäytyä kaikesta hoidosta, esimerkiksi elvytyksestä. Tosiasiallisissa hoitotilanteissa terveydenhuollon ammattihenkilöiden päätöksentekoon voivat kuitenkin vaikuttaa oikeudellisen sääntelyn lisäksi muut normistot.
Potilas ei ole ainoastaan hoitonsa kohde, vaan hän osallistuu aktiivisesti hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Potilaan edun määritteleminen paternalistisesti ei mahdollista itsemääräämisen toteutumista eikä edusta nykypäivän moniarvoista yhteiskuntaa. Potilaan elvytyksestä kieltäytymistä voi olla vaikeaa hyväksyä tilanteissa, joissa potilaalla olisi selviytymismahdollisuuksia. Potilaan tahdonilmaisun sivuuttamista voidaan perustella eettisillä periaatteilla, mutta eettiset ohjeet eivät voi ohittaa lainsäädäntöä eivätkä ne omaa painoarvoa tuomioistuimessa.
Itsemääräämisoikeuden aseman parantaminen edellyttäisi sen nimenomaista kirjaamista perustuslakiin yhdeksi perusoikeudeksi. Potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva sääntelykokonaisuus vaatisi uudistusta, sillä sääntely on osin puutteellista ja potilaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ilman laissa säädettyjä perusteita. Lisäksi elvytystä koskeva Käypä hoito -suositus tulisi saada vastaamaan potilaan itsemääräämisen sääntelyä.