Opettajien erilaiset sukupuolikäsitykset verrattuna POPS 2014 sukupuolikäsitykseen
Parviainen, Laura (2020)
Parviainen, Laura
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005145315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005145315
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perusopetuksen opettajien sukupuolikäsityksiä ja sitä, vastaavatko ne vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sukupuolikäsitystä. Perusopetuksen opettajien sukupuolikäsitykset ovat kiinnostava tutkimuskohde, koska nykyisen opetussuunnitelman sukupuolikäsitys eroaa oleellisesti aikaisempien opetussuunnitelmien sukupuolikäsityksistä ja siitä, miten sukupuoli on käsitetty historiassa. Vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritetty sukupuolikäsitys on edelläkävijä jopa lainsäädäntöön verrattuna. Tutkimuksen taustateoriassa käydään läpi Suomen koululaitoksen historiaa sukupuolen kannalta kansakoulun alkuajoilta 1860-luvulta lähtien. Tarkempaan käsittelyyn on valittu peruskoulun aikaiset opetussuunnitelmat ja niissä esiintyvät maininnat sukupuoleen liittyen. Sukupuolen huomioiminen koulumaailmassa on tärkeää, koska se liittyy esimerkiksi tasa- arvon, syrjinnän ja häirinnän kysymyksiin.
Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2018 kerättyjä perusopetuksen opettajien kirjoituksia sukupuolisuudesta. Kvalitatiivisen tutkimustavan vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Suomen perusopetuksen opettajia, mutta ne rakentavat kuvaa siitä, millaisia sukupuolikäsityksiä opettajilla on. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysillä ja jaettiin kolmeen eri diskurssiin: sukupuoliessentialistiseen, sukupuolitietoiseen ja sukupuolineutraaliin. Sukupuoliessentialistisessa diskurssissa nähtiin tärkeänä säilyttää jako tyttöihin ja poikiin, joita pidettiin lähtökohtaisesti kahtena erilaisena ryhmänä. Sukupuolitietoisessa diskurssissa hyväksyttiin sukupuolen moninaisuus uuden opetussuunnitelman hengessä ja korostettiin lapsen näkemistä yksilönä. Sukupuolineutraalissa diskurssissa sukupuoli näkyi hyvin vähän koulussa ja sukupuoli nähtiin eriarvoisuudesta irrallisena asiana. Sukupuolen häivyttämistä kuitenkin myös kritisoitiin.
Tutkimuksen perusteella perusopetuksen opettajilla ilmenee kolmea eri sukupuolikäsitystä, joista sukupuoliessentialismi ja sukupuolineutraalius edustavat aikaisemman koulun ja aikaisempien opetussuunnitelmien sukupuolikäsityksiä ja sukupuolitietoisuus nykyisen opetussuunnitelman sukupuolikäsitystä. Opettajat katsovat, että sukupuolitietoisuudesta voi joustaa, jos se ei sovi omaan arvomaailmaan. On siis merkillepantavaa, että opetussuunnitelman noudattaminen sukupuolisuuteen liittyen on joidenkin opettajien mielestä mielipidekysymys. Suuri osa opettajista ei tiennyt, mitä sukupuolitietoisuus tarkoittaa. Sukupuolesta ja sukupuolitietoisuudesta pitäisi siis tarjota enemmän tietoa opettajakoulutuksessa sekä jo työelämässä oleville opettajille.
Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2018 kerättyjä perusopetuksen opettajien kirjoituksia sukupuolisuudesta. Kvalitatiivisen tutkimustavan vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Suomen perusopetuksen opettajia, mutta ne rakentavat kuvaa siitä, millaisia sukupuolikäsityksiä opettajilla on. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysillä ja jaettiin kolmeen eri diskurssiin: sukupuoliessentialistiseen, sukupuolitietoiseen ja sukupuolineutraaliin. Sukupuoliessentialistisessa diskurssissa nähtiin tärkeänä säilyttää jako tyttöihin ja poikiin, joita pidettiin lähtökohtaisesti kahtena erilaisena ryhmänä. Sukupuolitietoisessa diskurssissa hyväksyttiin sukupuolen moninaisuus uuden opetussuunnitelman hengessä ja korostettiin lapsen näkemistä yksilönä. Sukupuolineutraalissa diskurssissa sukupuoli näkyi hyvin vähän koulussa ja sukupuoli nähtiin eriarvoisuudesta irrallisena asiana. Sukupuolen häivyttämistä kuitenkin myös kritisoitiin.
Tutkimuksen perusteella perusopetuksen opettajilla ilmenee kolmea eri sukupuolikäsitystä, joista sukupuoliessentialismi ja sukupuolineutraalius edustavat aikaisemman koulun ja aikaisempien opetussuunnitelmien sukupuolikäsityksiä ja sukupuolitietoisuus nykyisen opetussuunnitelman sukupuolikäsitystä. Opettajat katsovat, että sukupuolitietoisuudesta voi joustaa, jos se ei sovi omaan arvomaailmaan. On siis merkillepantavaa, että opetussuunnitelman noudattaminen sukupuolisuuteen liittyen on joidenkin opettajien mielestä mielipidekysymys. Suuri osa opettajista ei tiennyt, mitä sukupuolitietoisuus tarkoittaa. Sukupuolesta ja sukupuolitietoisuudesta pitäisi siis tarjota enemmän tietoa opettajakoulutuksessa sekä jo työelämässä oleville opettajille.