”Miksi sitä omaa lapsen tekoa pitää epätoivoisesti perustella jollain ilmastoargumentilla?”: Laadullinen asennetutkimus suomalaisten suhtautumisesta lasten hankintaan ilmasto- ja syntyvyyskriisien keskellä

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset asennoituvat syntyvyyteen ajankuvassa, jossa on samaan aikaan huolta sekä ilmasto- että syntyvyyskriisistä. Suomessa syntyvyys on muun Euroopan tavoin alhaista, minkä seurauksena yhteiskunnan huoltosuhde on heikentynyt. Globaalilla tasolla väestö kuitenkin kasvaa. Väestönkasvulla on negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, minkä takia osa kokee ilmastoahdistusta ympäristön tilasta. Tutkielma tarkastelee, miten nämä kaksi ristiriidassa oleva huolta jäsentyy suomalaisten asenteissa.

Teoreettisena taustoituksena hyödynnettiin kansainvälistä tutkimusta väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen välisestä suhteesta. Koska tutkielmassa tutkittiin suomalaisten asenteita, oli tutkielman taustoituksessa tehtävä selvitystä myös suomalaisesta arvo-, asenne- ja ajankuvatutkimuksesta. Aineiston teoreettisen jäsentämisen tukena käytettiin Max Weberin arvo- ja päämäärärationaalisuuden käsitteitä.

Tutkielman tutkimusmetodina oli laadullinen asennetutkimus, jonka tavoitteena oli jäsentää argumentaatiota sisältävää aineistoa asenteen käsitteen avulla. Aineistona käytettiin Helsingin Sanomien sivuilla julkaistun Ilmastokirjeenvaihtaja-blogin postauksen kommenttikentän kommentteja, jotka sisälsivät aihetta käsittelevää argumentaatiota. Kommenttien argumentaation virikkeenä oli itse blogipostaus, jossa otettiin kantaa siihen, tulisiko suomalaisten hillitä syntyvyyttä entisestään ympäristöeettisistä syistä.

Aineiston havaintoyksiköt asennoituivat syntyvyyden ja ilmastonmuutoksen suhteeseen heterogeenisesti, joten yksittäistä normatiivista diskurssia ei ollut havaittavissa. Aineistosta erottui viisi erillistä asennetta: syntyvyyttä on vähennettävä ympäristöeettisistä syistä, ympäristöahdistus estää lasten hankinnan, suomaisen yhteiskunnan hyvinvointi tulisi asettaa etusijalle, suomalainen kulttuuri ja etnisyys tulisi asettaa etusijalle sekä lasten hankinta on henkilökohtainen päätös. Yksikään asenne ei ollut määrällisesti muita suurempi.

Suomessa on tutkimusta syntyvyydestä, mutta ympäristöeettinen näkökulma nousee harvoin esiin. Tämän tutkielman avulla voidaan todeta, että Suomessa on joukko ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia ympäristöeettisistä syistä. On olennaista tunnistaa kyseisen asenteen olemassaolo, kun tutkitaan suomalaista syntyvyyttä tai vapaaehtoista lapsettomuutta Suomessa.