Keskustelua julkisen liikenteen lippuvyöhykeuudistuksesta - Julkinen oikeuttaminen kaupunkipoliittisissa verkkokeskusteluissa
Seppänen, Miikka (2020)
Seppänen, Miikka
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005135296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005135296
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee julkista liikennettä koskevaa keskustelua kaupunkipoliittisissa verkkokeskusteluryhmissä. Tutkielman tavoite on selvittää minkälaisiin julkisen oikeuttamisen kehyksiin kaupunkipoliittisissa verkkokeskusteluissa ilmenevät väitteet nojaavat. Analyysin kohteena on hyvin suosittu Helsingin kaupunkikehitystä ja -politiikkaa käsittelevä Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmä.
Tutkielmani tarkastelee kaupunkisuunnittelukeskustelussa yleistä kommunikatiivisen suunnittelun paradigmaa kriittisesti ja täydentää suunnittelun osallistamiskeskustelua pragmatistisen demokratia- ja oikeutusteorian avulla. Poliittista keskustelua lähestytään John Deweyn julkisuuskäsityksen sekä Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteorian avulla. Tutkielmaani ohjaa erityisesti oikeuttamisteorian periaate tavasta, jolla julkiseen keskusteluun osaa ottavat yksilöt pyrkivät vakuuttamaan kanssakeskustelijat tekemistään väitteistä vetoamalla yhteisesti jaettuihin arvomaailmoihin. Oikeuttamisen tapojen tutkiminen pyrkii valottamaan arvojen vaikutusta julkiseen kaupunkipolitiikkakeskusteluun ja selvittämään minkälaisia arvohierarkioita analyysin kohteena oleva verkkokeskusteluryhmä tuottaa.
Tutkielmani analyysissa hyödynnän Tuomas Ylä-Anttilan ja Eeva Luhtakallion kehittämää, Boltanskin ja Thévenot’n teoriaa operationalisoivaa julkisen oikeuttamisen analyysimenetelmää. Aineistoni on kerätty vuonna 2019 keskustelua herättäneestä Helsingin seutuliikenteen lippuvyöhykeuudistusta koskevasta kommenttiketjusta, jossa ryhmän jäsenet esittivät moninaisia väitteitä uudistuksen vaikutuksista. Julkisen oikeuttamisen analyysin avulla tarkastelen väitteissä tehtyjä moraalisia oikeuksia. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen minkälaiset arvomaailmat korostuvat ryhmässä käydyssä keskustelussa ja miten arvomaailmat käyttäytyvät keskenään. Julkisen oikeuttamisen analyysi hyödyntää Boltanskin ja Thévenot’n kirjallisuudessa ilmeneviä jaettuja arvomaailmoja, joita ovat kodin, maineen, inspiraation, markkinoiden, teollisuuden, kansalaisuuden ja ekologian maailmat. Nämä teoriasta operationalisoidut arvomaailmat toimivat analyysini koodeina, joiden avulla aineistoa järjestellään ja tarkastellaan.
Helsingin seutuliikenteen lippuvyöhykeuudistuskeskustelussa korostui havaintojeni mukaan teollisuuden, markkinoiden ja kansalaisuuden maailmat. Erityisesti teollisuuden ja markkinoiden maailmat ohjasivat vahvasti keskustelua ja niiden kriteerit yhteiselle hyvälle saivat osakseen hyvin laajasti tunnustusta. Myös kansalaisuuden maailman kriteerit yhteiselle hyvälle olivat keskustelussa usein läsnä, mutta teollisuuden ja markkinoiden maailmoilla nähtiin havaintojeni mukaan helpommin legitiiminä tukena väitteille, sillä niitä käytettiin huomattavasti enemmän. Näiden yksittäisten maailmojen lisäksi tietyt oikeuttamismaailmoja yhdistelevät oikeuttamisen tavat korostuivat. Teollismarkkinallinen oikeuttaminen, teollisuuden maailman rooli muita maailmoja tukevana oikeutusmaailmana sekä markkinoiden ja kansalaisuuden suurempi alttius konfliktille nousivat esiin korostuvina maailmojen välisen vuorovaikutuksen tapoina. Tutkimustulosten valossa erityisesti teollisuuden ja markkinoiden maailmojen arvot näyttäytyvät keskustelua ohjaavina rakenteina.
Tutkielmani tarkastelee kaupunkisuunnittelukeskustelussa yleistä kommunikatiivisen suunnittelun paradigmaa kriittisesti ja täydentää suunnittelun osallistamiskeskustelua pragmatistisen demokratia- ja oikeutusteorian avulla. Poliittista keskustelua lähestytään John Deweyn julkisuuskäsityksen sekä Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteorian avulla. Tutkielmaani ohjaa erityisesti oikeuttamisteorian periaate tavasta, jolla julkiseen keskusteluun osaa ottavat yksilöt pyrkivät vakuuttamaan kanssakeskustelijat tekemistään väitteistä vetoamalla yhteisesti jaettuihin arvomaailmoihin. Oikeuttamisen tapojen tutkiminen pyrkii valottamaan arvojen vaikutusta julkiseen kaupunkipolitiikkakeskusteluun ja selvittämään minkälaisia arvohierarkioita analyysin kohteena oleva verkkokeskusteluryhmä tuottaa.
Tutkielmani analyysissa hyödynnän Tuomas Ylä-Anttilan ja Eeva Luhtakallion kehittämää, Boltanskin ja Thévenot’n teoriaa operationalisoivaa julkisen oikeuttamisen analyysimenetelmää. Aineistoni on kerätty vuonna 2019 keskustelua herättäneestä Helsingin seutuliikenteen lippuvyöhykeuudistusta koskevasta kommenttiketjusta, jossa ryhmän jäsenet esittivät moninaisia väitteitä uudistuksen vaikutuksista. Julkisen oikeuttamisen analyysin avulla tarkastelen väitteissä tehtyjä moraalisia oikeuksia. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen minkälaiset arvomaailmat korostuvat ryhmässä käydyssä keskustelussa ja miten arvomaailmat käyttäytyvät keskenään. Julkisen oikeuttamisen analyysi hyödyntää Boltanskin ja Thévenot’n kirjallisuudessa ilmeneviä jaettuja arvomaailmoja, joita ovat kodin, maineen, inspiraation, markkinoiden, teollisuuden, kansalaisuuden ja ekologian maailmat. Nämä teoriasta operationalisoidut arvomaailmat toimivat analyysini koodeina, joiden avulla aineistoa järjestellään ja tarkastellaan.
Helsingin seutuliikenteen lippuvyöhykeuudistuskeskustelussa korostui havaintojeni mukaan teollisuuden, markkinoiden ja kansalaisuuden maailmat. Erityisesti teollisuuden ja markkinoiden maailmat ohjasivat vahvasti keskustelua ja niiden kriteerit yhteiselle hyvälle saivat osakseen hyvin laajasti tunnustusta. Myös kansalaisuuden maailman kriteerit yhteiselle hyvälle olivat keskustelussa usein läsnä, mutta teollisuuden ja markkinoiden maailmoilla nähtiin havaintojeni mukaan helpommin legitiiminä tukena väitteille, sillä niitä käytettiin huomattavasti enemmän. Näiden yksittäisten maailmojen lisäksi tietyt oikeuttamismaailmoja yhdistelevät oikeuttamisen tavat korostuivat. Teollismarkkinallinen oikeuttaminen, teollisuuden maailman rooli muita maailmoja tukevana oikeutusmaailmana sekä markkinoiden ja kansalaisuuden suurempi alttius konfliktille nousivat esiin korostuvina maailmojen välisen vuorovaikutuksen tapoina. Tutkimustulosten valossa erityisesti teollisuuden ja markkinoiden maailmojen arvot näyttäytyvät keskustelua ohjaavina rakenteina.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7052]