Äitien ja lapsettomien naisten kortisolireaktiivisuus vuorovaikutuksessa vauvasimulaattorin kanssa

Abstract

Naisen hormonitoiminta muuttuu vanhemmuuteen siirryttäessä ja nämä muutokset vaikuttavat äidin ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen. Stressihormoni kortisolin toiminnan muutoksia vanhemmuuteen siirryttäessä on tutkittu aiemmin jonkin verran, mutta äitien ja lapsettomien naisten eroja kortisolireaktiivisuuksissa, eli kortisolitasojen muutoksissa jonkin ärsykkeen seurauksena, ei ole tutkittu aikaisemmin. Kortisolitasoilla ja - reaktiivisuuksilla on havaittu aiemmissa tutkimuksissa olevan yhteyksiä äidin vuorovaikutuskäyttäytymiseen, kuten sensitiivisyyteen ja sympaattisuuteen vauvaa kohtaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko äitien ja lapsettomien naisten kortisolireaktiivisuudet toisistaan vauvasimulaattoritilanteessa. Aiemman tutkimuksen perusteella tässä tutkimuksessa oletettiin, että äitien ja lapsettomien naisten kortisolireaktiivisuuksissa ilmenee eroja vauvasimulaattoritilanteessa siten, että äideillä kortisolitasot laskisivat tai pysyisivät ennallaan ja lapsettomilla naisilla kortisolitasot puolestaan nousisivat vauvasimulaattoritilanteen aikana. Tutkimus oli osa laajempaa TransParent-tutkimusprojektia, josta tässä tutkimusaineistossa oli mukana 53 noin puolen vuoden ikäisen esikoisen äitiä sekä 58 lapsetonta naista. Tutkittavat osallistuivat viisi minuuttia kestävään vauvasimulaattoritilanteeseen, jossa he olivat vuorovaikutuksessa oikeaa vauvaa muistuttavan ja sen tavoin ääntelevän nuken kanssa. Osallistujilta otettiin sylkinäytteet ennen ja jälkeen vauvasimulaattoritilanteen kortisolireaktiivisuuden määrittämiseksi. Lisäksi osallistujat vastasivat positiivisia ja negatiivisia tunteita kartoittavaan PANAS-kyselyyn ennen ja jälkeen vauvasimulaattoritilanteen. Äitien ja lapsettomien naisten kortisolireaktiivisuuksien eroja sekä positiivisten ja negatiivisten tuntemusten muutoksia tarkasteltiin toistomittausten varianssianalyysilla. Kortisolireaktiivisuuksissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa äitien ja lapsettomien naisten välillä. Kortisolitasoissa havaittiin kuitenkin laskusuuntainen muutos koko tutkimusjoukossa vauvasimulaattoritilanteen aikana. Ainoastaan äideillä laskusuuntainen muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Sekä äideillä että lapsettomilla naisilla positiiviset tuntemukset lisääntyivät ja negatiiviset tuntemukset vähenivät tilanteen aikana. Lisäksi äidit kokivat tilanteen ylipäätään lapsettomia naisia positiivisemmin. Vauvasimulaattoria ei ole aiemmin käytetty vertailemaan äitien ja lapsettomien naisten kortisolireaktiivisuuksien eroja. Tutkimustulos antaa alustavaa näyttöä siitä, että kortisolireaktiivisuus olisi onnistuneessa vuorovaikutustilanteessa vauvan kanssa sekä äideillä että lapsettomilla naisilla laskusuuntaista. Kortisolin yhteyksiä vanhemman ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen on tärkeää tutkia jatkossa lisää, sillä tämä varhainen vuorovaikutussuhde on merkittävässä roolissa lapsen kehityksen kannalta.