Lapsuuden vastoinkäymisten yhteys nuoren seksuaalikäyttäytymiseen

Abstract

Varhaiset kokemukset lapsuudessa muokkaavat nuorelle rakentuvia käytösmalleja seksuaalikäyttäytymisessä. Aiemman tutkimustiedon mukaan lapsuuden vastoinkäymiset, kuten kaltoinkohtelu ja seksuaalinen hyväksikäyttö, ovat yhteydessä varhaisempaan seksuaaliseen etenemiseen sekä korkeampaan seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lapsuuden vastoinkäymisten yhteyttä nuoren seksuaalikäyttäytymiseen suomalaisessa aineistossa. Tutkimuksemme oli osa vuonna 1999 käynnistynyttä Kehityksen ihmeet (KEHI) -pitkittäistutkimusta. Tutkimukseen osallistui 438 17–19-vuotiasta nuorta. Lapsuuden vastoinkäymisiä selvitettiin retrospektiivisellä kyselyllä, joka pohjautui päivitettyyn Adverse Childhood Experiences (ACE) -mittariin. Nuoren seksuaalisen etenemisen astetta mitattiin Adolecent Sexual Activity (ASAI) -indeksillä ja seksuaalista riskikäyttäytymistä Cognitive Appraisal of Risky Events (CARE) -mittarilla. Lapsuuden vastoinkäymisten ja nuoruuden seksuaalikäyttäytymisen välistä yhteyttä tutkittiin korrelaatioanalyysillä. Hypoteesiemme mukaisesti lapsuuden kasaantuneiden vastoinkäymisten sekä nuoruuden seksuaalisen etenemisen asteen ja seksuaalisen riskikäyttäytymisen välille löytyi yhteys. Lapsuuden vastoinkäymisten lukumäärän kasvaessa myös nuoren seksuaalisen etenemisen aste ja seksuaalisen riskikäyttäytymisen todennäköisyys kasvoivat. Tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Seksuaalikäyttäytymisen mittaamista ja tulosten tulkintaa on hankaloittanut seksuaalisen riskikäyttäytymisen käsitteen monitulkintaisuus, ja mittareiden heteronormatiivisuus sekä yhdyntäkeskeisyys. Tulevaisuuden tutkimuksissa onkin tärkeää huomioida myös nuorten oma subjektiivinen kokemusmaailma. Lisätutkimus suomalaisnuorten seksuaalikäyttäytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä olisi ensiarvoisen tärkeää nuorten tukikeinojen, kuten seksuaalikasvatuksen kehittämiseksi.